Tawbaa- Balbala Jijjiramaa fi Gammachuu-kutaa 3ffaa

Dhalli namaa jireenya addunyaa tana keessatti dogongoraa fi badii baay’ee raawwata. Osoo dogongoru baate silaa of tuulun of balleessa türe. Dogongora fi baditti lixun akka of hin balleessine immoo balbala tawbaa isaaf banamee jira. Balbala kana seenu yookiin didun mirga isaati. Ulaagaale tawbaaf barbaachisa kan torbaan darbee irraa mee itti fufnu. Read more

Xurree Milkaa’innaa fi Gammachuu- Lakk. 1

Barruun tuni walitti kuufama ji’a Amajjii (January) 2016 peejii jireenya Badhaatuti. Namoonni yommuu peeji kana dawwatan barreefama baay’ee hin argan. Sababa kanaaf isaani laaffisuuf kan ji’a tokko haala kanaan walitti qabame jira. Insha Allah kan ji’oota biroos itti fufa. Read more

Tawbaa-Balbala Jijjiramaa fi Gammachu-Kutaa2ffaa

Cubbuu fi badiin hangam miidhaa guddaa akka geessu torbaan darbee ilaaluuf yaalle turre. Cubbuu fi badiin gara Rabbiitti dhiyaachun gammachuu fi milkaa’inna daangaa hin qabne akka hin arganne haguuggi(girdoo) ta’a. Yommuu girdoon kuni ka’uu ilmi nama gammachuu fi milkaa’inna dhugaa argata. Ilmi nama dogongore cubbutti kufuun balbala gammachuu fi milkaa’inna ofirratti cufuu danda’a. Balbala isatti cufamee fi girdoo isaa fi gammachuu jiddu jiru kaasuf karaan hundarra gaarii fi tokkichi gara Rabbii dhugaan tawbachuu (deebi’udha). Sababni isaas, gammachuu fi milkaa’inni dhugaan kan argamu Rabbii irraayi. Ilmi namaa hanga fedhe gammachuu fi milkaa’inna argachuuf haa carraaqu yoo Rabbiin balbala rahmata hin bananiif gonkumaa wanta yaade san argachuu hin danda’u. Read more

Tawbaa- Balbala Jijjiramaa fi Gammachuu-Kutaa 1ffaa

Ilmi nama jireenya isaa keessatti hojii baay’ee hojjata, gaariis ta’uu badaa. Ilmi nama hanga addunyaa tana keessa lubbuun jiraatu osoo hin dogongorin hin hafu. Dogongorri fi cubbuun hanqinnaa fi dadhabinna ilma namaa mul’isu. Osoo gara tawbaatti hin seenin duratti mee miidhaa cubbuun ilma namaa irraan ga’u gabaabinnaan haa ilaallu. Read more

Daandii Haqaa

Akkuma kutaale darban keessatti jenne daandiin haqaa lama ta’uu hin danda’u tokko qofa malee. Daandiin haqaa tokko ta’uun namatti dhiphachuun namoonni muraasni kan irra deeman osoo hin ta’iin daandii bal’aa dhala namaa guutu keessumeessu danda’uudha. Daandiin kuni nama kamuuf kan ta’uufi kan gahuudha. Daandiin haqaa kuni bal’achuu qofaa mitii ifaa fi qajeelummaan kan guuttameedha. Nama of balleessu fi kufaati mataa ofi irratti fidu barbaade malee eenyullee daandii kan irraa hin goru. Read more

Daandiin haqaa kami laata- kutaa 2ffaa

Torbaan darbee keessa daandiin haqaa maal akka ta’ee fi warroota daandii haqaa irra fagaatan addeessuuf yaalle turre. Daandiin haqaa karaa tokkicha ilmi namaa badii fi adabbii adda addaa irraa baraaramuun nageenya, gammachuu fi milkaa’inna dhugaa galmaan itti gahuudha. Daandiin haqaa karaa ifaa fi qajeela ta’ee kan dukkanni fi jallinni keessa hin jirreedha. Daandiin haqaa rakkoo ilma namaatif furmaata guutu kan qabuudha. Kanaafu daandiin haqaa kamiin akka ta’e hubachuuf faaydaa armaan olii kan irraa argannu yookiin isa keessatti kan argamu ta’uu qaba. Read more

Daandiin Haqaa kami laata?-kutaa 1ffaa

Dhalli nama ka’uumsa tokko irraa ka’ee gahuumsa isaa gahuuf daandii irra adeemu qaba. Daandiin irra deemu kun tarii waan gaarii fi milkaa’innatti isa geessa yookiin immoo badii fi kufaatitti isa geessa. Kanaafu dhalli nama daandii lama irra adeemaa jira jechuudha. Tokkoffaan daandii milkaa’inna fi gammachutti isa geessu, lamaffaan immoo daandii kufaati fi baditti isa geessudha. Read more

Hama Ittisuuf

Yeroo darbee keessatti waa’ee hamaa fi jette jette ilaalchise irratti mari’achuun keenya ni yaadatama. Yeroo baay’ee hamni miidhaa baay’ee akka geessu hubanne irraa fagaachuf hin carraaqnu. İnuma akka madda gammachuutti fudhanna. Namoota lakkoofsa isaani baay’ee xiqqaatu hojii fafee kana irraa fagaata. Hama ittisuuf tarkaanfiwwan fudhachuu qabnu maal fa’aa?

1.Cimanii hojjachuu- Hojii malee taa’un hundee badiiti fi dhiphinnaati. Sammuun hojii gaarii hojjatee of bashanansiisu barbaada. Garuu yoo hojii dhabee akka ibiddaa of gubee fixa,ni cinqama. Read more

Hama-kutaa 2ffaa

Jette jettee (namiimah)

Akkuma kutaa darbee keessatti ilaalu yaalletti jette- jette jechuun namni tokko namoota walitti naquu fi oduu baadhachuun hariiroo isaani balleessuf yommuu adeemudha, hariiroon isaani gaarii fi gammachiisaa ta’ee osoo jiru. Dhugumatti amalli gadheen akkanaa hawaasa keenya garmalee miidhaa kan jiruudha. Haalli namoota lama yookiin garee gaarii taanan jette jette itti fiduun karaa adda addaan isaan diigu barbaada. Niiti fi dhiirsi walitti tollaan waanyoon hanga isaan addaan baastu hirriba hin qabdu. Jette jettee itti guurun isaan addaan bittineessite. Read more

Hama- kutaa 1ffaa

Hamni dhibee hamaa hawaasa kamuu huuba jiruudha. Badiwwan arrabaan dhufan keessa hamni iddoo ol’aana qabata.hamni miidha fi rakkoo hangana hin jedhamne geessa. Mee duraan dursine hamni maal akka ta’e haa ilaallu. Hiikkan isaa maalidha? Hiika isaa yoo hin beekin fi hin hubatin adabbii fi miidha inni fidu irraa baraaramu hin dandeenyu. Read more

1 9 10 11 12 13 15