Google Play irraa sammubani.com buusi


Google Akkaawuntii yoo hin qabaatin,liinki kana tuqi: Osoo Google Play hin seenin Buusi
Buusun dura,telefoona kee irraa Setting==Security==deemun “UnKnown Source” Bani

Dajjaal

Mallatoolee Gurguddaa Guyyaa Qiyaamaa
Mallattolee Gurguddoon Guyyaa Qiyaamaa mallattoolee Qiyaamaan garmalee dhiyaachu agarsiisanii fi erga hundii isaanitu dhufanii booda Qiyaamaan kan itti dhaabbattuudha. Mallatooleen Gurguddaan Qiyaamaa akka calleeti. Haanni (jibriin) callee yoo cite, calleen wal duraa duuban harca’u. haaluma kanaan mallattooleen Gurguddoon Qiyaamaas tokko yoo argame kan biraas itti aanaa. Mallatoolee Gurguddoo Qiyaamaa keessaa tokko Dajjaal. Dajjaal kan bahuu namoonni waa’ee isa dubbachuu yommuu dagataniidha. Kanaafu, Dajjaal tasa bahuun dura waa’ee isaa beekun baay’ee nama fayyada.

Dabalata Dubbisi

Rabbitti Amane-Kutaa 2

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Rabbii Tokkichatti amananii Isaaf harka kannuu fi ajajamuun shakkii, jeequmsaa fi dhiphinna hangana hin jedhamne irraa nama baraara. Sababni guddaan namni jireenya keessatti mi’aa tasgabbii dhabuuf Rabbii isaa irraa waan garagaluufi. Gammachuu fi tasgabbiin guutuun inni jireenya keessatti barbaadu isaaf galma kan gahuu yommuu inni Rabbii isaatti shakkii tokko malee amanee fi Isaaf ajajameedha. Kutaa darbe irraa itti fufuun ragaa lammataa haa ilaallu:

Dabalata Dubbisi

Nikaah Buusu-Lakk.6

Kana beeknaa Laata?
Iddaa
Jechi iddaa jedhu jecha “al-adda fi al-hisaab” jedhaman irraa kan fudhatameedha. Al-adda- lakkaawudha, al-hisaab-herreegudha. Kanaafu iddaan iddaa kan jedhameef ji’oota ykn marsaalee laguu lakkaa’u irratti waan hundaa’efi.

Dabalata Dubbisi

Rabbitti Amane-Kutaa 1ffaa

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Hundeen amantii inni guddaan Rabbii Tokkichatti amanuudha. Amantiin namaa sirrii kan ta’u yoo Rabbii Olta’aatti shakkii tokko malee dhugaan amananiidha. Ta’uu baannan, namni jireenya isaa soba irratti ijaara. Rabbitti amanuun fixrah (uumama qulqulluu) nama hundaa keessa jiruudha. Garuu yeroo dhiyoo kana keessatti wantoonni nama rifachiisan argamaa jiru. Awroppaa irraa jalqabuun biyyoota biraatti babal’ataa kan jiruudha. Wanti nama rifachiisu kunis, “Eetisim (Ilhaad)” wanta jedhamuudha. Eetisimiin kuni “Rabbiin hin jiru, wantoonni kunniin ofiin argaman” jechuun labsa. Wanta ijaan mul’atu kana malee wanti ijaan hin mul’anne biraa hin jiru jechuun lallabu. Dhugumatti yaanni akkanaa yaada nama hollachiisu fi sodaachisuudha.

Dabalata Dubbisi

Nikaah Buusu-Lakk.5

Gosoota xalaaqa osoo ilaallu kunoo as geenye jirra. Nikaah buusu bakka adda addaatti ramaduun salphatti waa’ee nikaah buusu akka hubatan nama gargaara. Gosoota xalaaqa (nikaah buusu) isa dhuma har’a ilaaluun ramaddi xalaaqa ni cufna. Gaafileen jalatti ni argamuu deebisuuf carraaqa
Nikaah Buusu ammatti raawwatame, yerootti maxxanfamee fi sharxiin wal qabate

Dabalata Dubbisi

Nikaah Buusu-Lakk.4

Jireenya keessatti wantoota gurguddaa garmalee nama gaddisisaan keessaa tokko abbaan manaati fi haati manaa wal hiikudha. Yommuu wal hiikan rakkoon baay’een ni dhalata. Ijoollen ni bittinnaa’u, dubartiin ni rakkatti, dhiirris jireenya gammachuu hin qabne jiraata. Kanaafu, wal hiikun wantuma akka salphaatti ilaallamu ta’uu hin qabu. Dhiirri yommuu dallanu, nikaah buusuuf arraba isaa dheerresu irraa of qusachuu qaba. Eeti, garmalee itti yaade fi tooftaan rakkoo isaa fi niiti isaa jidduu jiru itti furan yoo dhabame, yoosan gara nikaah buusutti tarkaanfachu danda’a. Dubartiinis yommuu dallantu, “nikaah narraa buusi” jechuun itti iyyuu hin qabdu. Yoo akkana goote boodarra garmalee gaabbiti. Kanaafu, nikaah buusun akka filannoo fi furmaata dhumaatti ilaallamu qabaa malee akka filannoo fi furmaata jalqabaatti ilaallamu hin qabu. Nikaah buusun furmaata dhumaa erga ta’e, adeemsa qaba.

Dabalata Dubbisi

Uumama Namaatti Xinxallu-Kutaa 7

Namni jireenya keessatti sodaa fi gaddi akka isarraa deemu barbaada. Hanga fedhe qabeenyaa haa qabaatu, sadarka guddaa irraa haa jiraatu, imaanni qalbii keessa yoo hin jiraatin, gara hundaan sodaa fi gaddi isa haguuga. Qabeenyi isa jalaa yoo bade, garmalee gadda. Qabeenya yommuu argatu immoo na jalaa fudhatama ykn bada jechuun garmalee sodaata. Tasgabbii qalbii hin qabu. Kanaafu, namni akkamitti sodaa fi gadda kana ofirraa oofuun tasgabbii qalbii argachuu danda’a? Qabeenya yommuu dhabuu ni gadda, yoo argatuu immoo ni sodaata. Kanaafu, qabeenyi sodaa fi gadda isarraa oofu danda’aa? Dhugumatti qabeenyi qofti gaddaa fi sodaa oofuu hin danda’u. Furtuun sodaa fi gadda ofirraa ittiin oofan Rabbii olta’aatti amanuu fi Isaaf ajajamuudha. Kanaan alatti gonkumaa furmaanni biraa hin argamu. Qur’aana keessatti, “Isaannan amananii, iimaana isaanii zulmiin walitti hin makin isaaniif tasgabbiitu jira. Isaanis qajeelfamoodha.” Suuraa Al-An’aam, Ayah 82

Dabalata Dubbisi

Nikaah Buusu-Lakk.3.2

B.Nikaah Buusu Addaan Bahiinsaa (Ax-Xalaaqul-Baa’in)
Jecha ijoo: “Iddaa” jechuun dubartiin takka erga hiikkamte ykn dhiirsi irraa du’ee booda yeroo turtii ishiin turtuudha. Kutaa darbe keessatti nikaah buusu deebifachuu ilaalle turre. Namni yeroo tokkoffaa fi lamaffaaf niiti isaa irraa nikaah yoo buuse, iddaan ishii osoo hin xumuramiin dura ishii deebifachuu danda’a. Kuni nikaah buusu deebifachu jedhama. Garuu sababa iddaan ishii xumurameen ykn sababa biraatin namtichi mirga ishii deebifachuu yoo hin qabaatin, nikaah buusun akkanaa addaan bahiinsa jedhama. Innis bakka lamatti qoodama: Addaan bahiinsa xiqqaa fi addaan bahiinsa guddaa. Mee kana fakkeenyaan haa ibsinuu:

Dabalata Dubbisi

Nikaah Buusu-Lakk.3.1

Gosoota Nikaah buusu
Nikaah buusu bakka adda addaatti qoodun ni danda’ama:
1-Jecha dubbatamu irratti hundaa’e, ifa kan ta’ee fi ifa kan hin taane (al-kinaaya) jechuun bakka lamatti qoodu. Kana kutaa darbe keessatti ilaalle jirra.
2-Bu’aa irraa dhalatu irratti hundaa’e, “kan deebifamuu fi Addaan bahiinsaa” jechuun bakka lamatti qoodu.
3-Amala isaa irratti hundaa’e, “Sunnaah fi bid’aa” jechuun bakka lamatti qoodu.
4-Waqtii irratti hundaa’e, “Munajjiz (ammatti kan mirkanaa’e fi hojii irra oole), sharxiin kan walqabatee fi gara fuunduraatti kan maxxanfame” jechuun bakka sadiitti qoodun ni danda’ama.
Gosa tokkoffaa waan ilaalleef gosoota hafan sadan In sha Allah gargaarsa Rabbiitin ni ilaalla.
➦Dhiifama! Barreefama kana bakka lamatti qoodu barbaade ture. Garuu yaanni mata-duree tokko jalatti ramadamu qabu waan ciccituuf bakka tokkotti walitti fide. Kanaafi, ni dheerate.

Dabalata Dubbisi

Nikaah Buusu-Lakk.2

Dhugumatti nikaah buusun wanta akka salphaatti ilaallamu miti. Fakkeenyi isaa akka nama mana bareedaa ijaaree ergasii diiguti. Namoonni jaalala guddaan walitti dhufaniis wal ta’uu didanii yommuu addaan deeman mana maatii diigaa jiru. Ijoolleen ni bittinaa’u, miidhaa guddaa keessatti kufu. Kanaafu, namni nikaah buusu akka salphaatti ilaalun gara gocha kanaa tarkaanfachu hin qabu . Eeti, wali galtee fi furmaanni biraa yoo dhabame, nikaah buusun furmaata dhumaa ta’a. Garuu nikaah buusun duubaan itti gaafatamummaa guddaa fi seerota jira. Kanaafu, namni itti gaafamummaa fi seerota kanniin beekun adabbii jalaa baraaramu danda’a. In sha Allah kutaalee itti aanan keessatti waliin ilaalla. Kutaa darbe irraa itti fufuun sharxiwwan (ulaagaalee) nikaah buusu haa ilaallu.

Dabalata Dubbisi
1 2 3 29