Google Play irraa sammubani.com buusi


Google Akkaawuntii yoo hin qabaatin,liinki kana tuqi: Osoo Google Play hin seenin Buusi
Buusun dura,telefoona kee irraa Setting==Security==deemun “UnKnown Source” Bani

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.12

Niiti Baay’ee Fuudhuu
Islaama keessatti niiti baay’ee hanga afurii fuudhun kan hayyamameedha. Kuni gocha itti saalfatan osoo hin ta’in gocha gaarii dubartoonni itti kabajamaniidha yoo haqummaan jiraate. Akkamitti akka itti kabajaman gara boodaatti ni ilaalla. Rabbiin olta’aan ni jedha:

Dalata Dubbisi

Isin Keessa Mallatto Jira-Kutaa 5

Marsaa Uumama Ilma Namaa 3ffaa- Mudghah
Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Uumama namaa biyyee irraa kan jalqabee, ergasii sanyii Aadam copha bishaanii irraa Kan uumee galanni fi faarun hundi Isaaf haa ta’u. Copha irraa dhiiga ititaa kan taasisuu, dhiiga ititaa gara wanta alanfamu ykn muraa foonitti kan jijjiruu Rabbii olta’aa malee ni jiraa? Foon kanarraa lafee kan uumuu Isa malee jiraa? Lafee kanas foon kan itti uwwisu isaa malee jiraa?

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.11.2

Namoonni lama erga mana tokko keessa waliin jiraachu jalqabanii mirgaa fi dirqamni isaan bahuu qaban ni jira. Namni osoo mirgaa fi haqa namoota biro hin dhiibin wanta fedhe hojjachuu danda’a. Ergasii bu’aa wanta hojjatee ni argata. Akkasumas, dirqamoonni inni bahuu qabu isarra ni jiru. Dirqamoota kanniin yoo hin bahin miidhaaf of saaxila. Mirgaa fi dirqamoota haqa jalatti ramaduun haqa niiti fi dhiirsi walirraa qaban ilaalaa tureerra. Har’a kutaa dhumaa, “Haqa Niitin Abbaa warraa irraa qabdu” ni ilaalla.

Dalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.11.1

Haqa Niitin Abbaa warraa irraa Qabdu-Kutaa 1ffaa
Akkuma abbaan warraa niiti isaa irraa haqa qabuu haati warraas isa irraa haqa baay’ee qabdi. Kutaa darbe keessatti haqa abbaan warraa niiti isaa irraa qabu ilaalle turra. Amma immoo haqa niitin abbaa warraa ishii irraa qabdu ni ilaalla.

Dabalata Dubbisi

Isin Keessa Mallatto Jira-Kutaa 4ffaa

Marsaa 2ffaa Uumama namaa: Alaqah

Maqaa Rabbii keeti Kan [waan hunda] uumen dubbisi. Ilma namaa dhiiga ititaa irraa uume. Dubbisi! Gooftaan kee arjaadha. Kan qalamaan [barreessu] barsiise. Nama waan inni hin beekne barsiise.” (Suuratu Al-Alaq 96:1-5)

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.10.2

Kutaa darbe keessatti haqa abbaan manaa haadha manaa isaatirraa qabu muraasa isaanii ilaalle turre. Har’as itti fufan kannen hafan ni ilaalla.
8-Isa galateefachu, tola isaa mormuu dhiisu fi isa waliin haala gaariin jiraachu

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.10.1

Haqa Abbaan Warraa fi Haati Warraa Walirraa qaban
Alhamdulillah, akkaata namoonni lamaan fuudhaa heeruma seera-qabeessaan walitti dhufanii mana tokko keessa jiraatan hanga ammaatti ilaala turreera. Amma mana tokko keessa seenanii waliin jiraachu erga jalqabanii mirgaa fi dirqamni isaan bahuu qaban ni jira. Mirgaa fi dirqamni kuni isaaniif yoo hin ibsamin jireenya gammachuu hin qabne jiraachu danda’u. Mirgaa fi dirqama kanniin mata-duree “Haqa abbaan warraa fi haati warraa walirraa qaban” jalatti guduunfun ni danda’ama. Hubannaa fi hojii irra oolchuf akka salphatuuf haqa kana bakka lamatti qoonna. Tokkoffaa Haqa Abbaan Warraa Niiti isaa irraa qabu. Lamaffaa Haqa Haati warraa abbaa warraa irraa qabdu.

Dabalata Dubbisi

Isin Keessaa Mallatootu Jira-Kutaa 3

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Uumamni namaa uumama nama ajaa’ibu Tokkichummaa fi Dandeetti Rabbii olta’aa agarsiisuudha. Kanaafu, Alhamdulillahi kan ilma namaa copha bishaanii irraa argamsiise. Osoo ilmaan namaa guutuun walitti qabamanii copha kanarraa homaa uumuu hin danda’an. Kutaa darbe irraa itti fufuun marsaa uumama namaa ni ilaalla.

Dabalata Dubbisi

Isin Keessa Mallattotu Jira-Kutaa 2

Dhalli namaa jireenya keessatti gammachuu guutuu argachuuf halkanii guyyaa battisa. Namni gammachuu barbaadu kana argachuuf gaafilee sadii of gaafachuun deebii argachuuf ni carraaqa. Takkaa gaafiwwan kanniin deebii gahaa argachuun gammachuu fi tasgabbiin jiraata, takkaa gaafiwwan kanniin guutumaan guututti sammuu keessaa darbuun haaluma jireenyi isaaf taatetti jiraata. Takkaa immoo gaafilee kanniin deddeebise of gaafachun dhiphinnaa fi dhama’iinsaan jiraata. Gaafileen kunniin:

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.9.3

Cidha-Kutaa 3ffaa
Kutaa darbe keessatti wantoota yeroo cidhaa raawwataman ilaalle turre. Guyyaan cidhaa guyyaa gammachuu misiroonni lamaan walitti dhufaniidha. Jireenya isaanii keessatti gammachuu guddaa guyyaa itti dabarsaniidha. Garuu guyyaa cidhaa kana sirnaa fi seera isaa yoo hin eegin gammachuun gara gaddaatti jijjiramu danda’a. Kanaafu, namni cidhaaf qophaa’u wanta gaarii hojjatamuu fi wanta badaa hojjatamu hin qabne dursee saganteessu qaba. Misiroonni (warroonni wal fuudhan) lamaan guyyaa cidharra erga oolanii booda galgala walitti dhufu. Kanaafu, yommuu walitti dhufan adeemsi hordofamu qabu ni jira. Baay’een keessan dargaggoota hin fuunee fi shamarran hin heerumneedha. Yeroo fitnaan baay’ate kanatti waa’ee wal qunnamti dhiiraa fi dubartii haala ibiddi fedhii qabsiisuun haasawanii fitnaatti nama harkisuun wanta barbaachisu miti. Garuu namni jireenya keessatti fuudhun isaa ykn heerumuun ishii waan hin oollef naamusa walitti dhufaniin beekun dirqama. Naamusa kanniin keessaa ijoo kan ta’an haa ilaallu:

Dabalata Dubbisi
1 2 3 26