Amaloota Gabroota Ar-Rahmaan-Kutaa 2

Kutaa darbe keessatti amaloota gaggaarii gabroota Ar-Rahmaan ilaalle jirra. Isaan warra amaloota hundarra baay’ee gaariin of faayaniidha. Amaloota kanniin keessaa lama ilaalle turre. Isaaniis, yeroo dachii irra deeman haala salphaa fi tasgabbiin kan deemaniidha. Yommuu wallaaltonni dubbii badaa isaanitti dubbatan, dubbii gaarii isaanitti deebisuun nagaha kan ta’aniidha. Of tuulu fi dubbii fokkuun isaan irraa hin mul’atu. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa warroota kana keessaa nu haa taasisu jechaa amaloota itti aanan haa ilaallu:

Itti fufi…

Amaloota Gabroota Ar-Rahmaan-Kutaa 1

Hawwin guddaan namni jireenya tana keessatti qabu keessaa tokko nama amalaa fi kabajaa guddaa qabu ta’ee argamuudha. Amala gaariin of faayee kabajamuu barbaada. Eenyullee taanan salphinnaan haguuggamee jiraachu hin barbaadu. Akkasi miti ree? Dhugumatti karaan amaloota gaggaarii fi kabaja guddaa itti argatan gabroota (ibaadu) ar-Rahmaan keessaa ta’uudha. Sababni isaas, yommuu isaan Rabbii Guddaa olta’aaf gabra ta’an, wantoota fokkuu fi salphinnatti nama geessan irraa ni fagaatu. Rabbiinis subhaanahu isaan qulqulleessun kabajaa fi sadarkaa isaanii olkaasa. Nu keessaa eenyutu amaloota kanniinin of faaye dachii irra tasgabbii fi kabajaan tarkaanfachuu jaallataa? Mee amaloota kanniin ibsa waliin suuratu Al-Furqaan irraa (aayah 63-76) haa ilaallu. Laa hawla walaa quwwata illaa billah.

Itti Fufii…

Siiraa-Lakk.23.2

Godaansa gara Habashaa
Akkuma kutaa darbe keessatti jennee godaansi biyya kufrii itti hacuucaman keessaa gara biyya nagahaan amantii ofii itti gaggeessanitti bahuudha. Yommuu Nabiyyiin (SAW) ergaman cunqursaan mushrikoonni Muslimoota irraan gahan guyyaa guyyaan dabalu itti fufe. Kanarraa kan ka’e, iddoo nagahaatti godaanuuf dirqaman. Yeroo sanitti iddooleen nagaha namoonni itti hin cunqurfamne keessaa tokko lafa Habashaa (Itiyoophiyaa) ti. Sahaabonni gara Habashaatti godaanun sadarkaan Habashaan seenaa Islaamaa keessatti qabdu kan dagatamu miti. Mee har’a seenaa kana ilaaluuf haa yaallu. Isin qophiidhaa?

Itti Fufii..

Siiraa-Lakk.23.1

Godaansa gara Habashaa
Hiika Godaansaa fi Mindaa isaa
Jireenya keessatti namni bakka tokko irraa bakka biraa qubachuun ni jiraata. Adeemsa kanaan “godaansa” jennaan. Jecha biraatin godaansa jechuun bakka tokko irraa deemun bakka biraa qubachuudha. Warri baadiyaa bonaa fi ganna bakka adda addaatti horii fi hoolota isaanitiin godaanu. Takkaa gara baddaa takkaa immoo gara gammoojji godaanun jireenya ofii gaggeessu. Sababni isaan itti godaananiif beelladoota isaaniitiif marga dheedamu barbaadudha. Tiiksen rakkoolee godaansa kana keessa jiru hunda danda’uun beelladota eega. Beelaa fi qorra baddaa obsaan dabarsa.

Itti Fufi…

Siiraa-Lakk.22

Nabiyyummaa booda gara dhuma waggaa 7ffaatti uggura dinagdee fi hawaasummaa
Akkuma Qureeshonni Muslimoota rakkisuu itti fufaniin, akkasuma Muslimoonnis amanti isaanii irratti cimuu itti fufan. Islaamnis gosoota Arabaa hedduu keessaa babal’achuu itti fufe. Kanarraa kan ka’ee Qureeshonnis rakkisuu keessatti daran gara-jabeenyi fi cunqursitoota ta’u jalqaban. Nabiyummaa booda jibbiinsi isaan Muslimootaaf qaban fiixe ol’aanaa irra gahuu irraa kan ka’e Muslimoota fi fira Nabiyyii waliin daldalu akka dhaaban ni murteessan.

Itti Fufi…

Maqaalee Rabbii (Subhaanahu)-Kutaa 9.2

B. Ibsa Aayaata muraasaa maqaa Al-Waahid, Al-Ahad of keessaa qabanii
Hiikonni “Al-Ahad-Tokkicha”, “Al-Waahid-Tokko” yommuu ta’an, maqaalee Tokkichummaa Rabbii olta’aa agarsiisaniidha. Tokkichummaan kuni gosoota tawhiidaa sadan ibsa: 1ffaa-Zaataa fi Sifaataan Rabbiin subhaanahu tokkicha ta’u. Kana jechuun Zaataa fi sifaanni Isaa uumamtoota hundarraa adda. Wanti zaata fi sifaata Isaatin wal fakkaatu tokkollee hin jiru. 2ffaa-Gooftummaa (rubuubiyyah) keessatti Tokkicha ta’uu-kana jechuun samii fi dachii, wantoota isaan keessa jiran hunda kan uume, too’atu, jiraachisu fi qindeessu Rabbii Tokkicha. Gabaabumatti hojii Isaa hunda adda Ofii hojjata, eenyullee Isa waliin hin hirmaatu ykn qooda hin fudhatu. 3ffaa-Gabbaramuu (uluuhiyyah) keessatti Inni Tokkicha- Kana jechuun haqaan kan gabbaramu qabu Rabbii Tokkicha. Gabbarriin (ibaadaan) Isaaf malee homaafiyyuu hin ta’u. Sababni isaas, Inni Gooftaa wantoota hundaa uume, too’atu, beeku, arguu, dhagahu, wanta hundaa irratti dandeetti qabuu fi yeroo hundaa jiraataa fi turaa ta’eedha. Wantoonni Rabbii guddaan ala jiran amaloota kanniin qabuu? Wantoota hundaa uumu, too’atu, arguu, beeku, dhagahuu danda’uu? Yeroo hundaa jiraachuu fi turuu danda’uu?

Dubbisa Itti fufii..

Maqaalee Rabbii (Subhaanahu)-Kutaa 9.1

Al-Ahad, Al-Waahid
Namoonni jireenya isaanii keessatti waa baay’ee beekuf ni carraaqu. Beekumsa dharra’an keessaa tokko waa’ee Gooftaa isaanii ilaalchisee beekudha. “Gooftaan isaanii fi addunyaa guutuu uume, tokko moo lama moo sadii moo ykn sani olii?” Jechuun of gaafatu. Waa’ee Gooftaa isaa ilaalchisee namni dhuma sirrii irra gahuuf qajeelcha isa barbaachisa. Qajeelcha malee cal’iseetumaan sammuu ofiitiin qofa yoo abuuree, deebii gahaa fi quubsa hin argatu. Kana irra, gaafiileen baay’een isatti dabalamuun dhama’a. Qajeelchi sirriin waa’ee Gooftaa addunyaa itti beekan, qajeelcha Isarraa dhufeedha. Kutaa darbee irraa itti fufuun qajeelcha Rabbii aalamaa irraa dhufe irratti hundoofne har’as maqaalee Isaa ni ilaalla.

Itti Fufi…

Siiraa-Lakk.21

Isiniif amanti keessantu jira, anaafis amanti kiyyatu jira
Yommuu mushrikoonni ciminnaa fi jabeenya Muslimoonni amanti isaanii irratti qaban argan, amanti isaanii irraa duubatti deebisuun akka hin danda’amne abdii kutuu jalqaban. Garuu karaa gowwummaa fi hanqinna yaada isaanii agarsiisu hordofuu jalqaban. Gara Nabiyyii (SAW)namoota akka Aswad ibn Abdul Muxxalib, Waliid ibn Mughiirah, Umayyah ibn Khalaf, Al-Aas ibn Waa’il erguun akkana jedhan, “Yaa Muhammad! Koottu waan ati gabbartu nutis haa gabbarru. Atis wanta nuti gabbarru ni gabbarta. Nu fi atis dhimmicha keessatti waliin haa hirmaannu. Kan ati gabbartu wanta nuti gabbaruu caalaa gaarii yoo ta’e, nuti isarraa qooda keenya fudhanna. Wanti nuti gabbarru wanta ati gabbartu kan caalu yoo ta’e, ati qoode kee isarraa fudhatta.” Kana ilaalchisee Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa suurah buuse:

Itti Fufi…

Siiraa-Lakk.20

Wali-galtee Dhiyeessu

Itti Fufii…

Siiraa-Lakk.19

Hikmaa (Ogummaa) Makkaan keessatti waraana banuu irraa of qusachuu keessa jiru fi Nabiyyiin (SAW) ijaarsa keessaa jabeessu irratti xiyyeefachuu

Itti fufi…
1 2 3 4 41