Author: Sammubani

Jannata Isiniif waadaa galamte kafaruu fi shirkii hojjachuun hin dhabinaa-Kutaa 1

Leave a comment

Bismillah. Alhamdulillah. Rabbii jireenya lama uumee ergasii jireenya tokkoffaa iddoo qormaataa, jireenya lammataa immoo iddoo jazaa taasiseef galanni haa galu. Addunyaan tuni iddoo qormaataa fi hojiiti. Aakhiraan immoo iddoo jazaati fi turtiiti. Addunyaan tuni iddoo qormaataa fi hojii waan taatef yeroo muraasaf turti. Akhiraan immoo gahuumsa namaa waan taateef yeroo hundaa turti. Namni iddoo qormaataa osoo jiruu wanta isarraa barbaadame hojjate, iddoo jazaatti badhaasa guddaa fi qananii abadii argata. Namni iddoo qormaatatti wanta isarraa barbaadame hojjachuu dhiise immoo badhaasa dhabuun dararaa abadiitif of saaxila.

Itti Haa Fufnu

Soba Shirkii-Kutaa 5.1

Leave a comment

Wantoonni Rabbii gaditti gabbaraman uumamtoota uumu hin danda’an–kutaa 1
Wanta Gabbaramaa dhugaa gabbaramaa sobaa irraa adda baasu keessaa tokko uumamtoota uumuu fi ergasii deebisuudha. Uumamtoota Kan Uumuu Gooftaa tokkicha qofa. Isa waliin eenyullee hin hirmaatu. Kuni dhugaa namni hundu beekudha. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa akkana jedha:

Itti Haa Fufnu

Soba Shirkii-Kutaa 4

Leave a comment

Wantoonni Rabbii olta’aa gaditti gabbaraman (waaqefataman) waa hundaa irratti too’annaa fi dandeetti qabuu?
Gabbaramaan gabbaramaa dhugaa ta’uuf wanta hundaa kan harkaa qabu, too’atu fi dandeetti irratti qabu ta’uu qaba. Namni wanta tokko kan gabbaruuf (waaqefatuuf) isarraa faayda argachuu ykn miidhaa ofirraa ittisuu barbaadeti. Akkasi miti ree? Kan gabbaramu kuni faayda barbaadan namaaf kennu fi miidhaa namarraa deebisuuf faayda kana kan harkaa qabuu fi miidhaa kana deebisuuf dandeetti qabaachu qaba. Ta’uu baannan, wanta harkaa hin qabnee fi dandeetti irratti hin qabne akkamitti namaaf gochuu danda’aa?

Itti Haa Fufnu

Soba Shirkii-Kutaa 3

Leave a comment

Sanamoota, Masiih, haadha isaa, malaykoota, nabiyyoota, waliyyoota, saalihoota, jinnoota fi uumamtoota biroo gabbaraman ilaalchisee
Rabbii olta’aan ala wanta biraa gabbaruun (waaqefachuun) sirrii ta’uu ragaan agarsiisu tokkollee hin jiru. Wanti namoonni akka ragaatti dhiyeessan wanta sobaa hundee hin qabneedha. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa akkana jedha:   

Itti Haa fufnu

Iyyasuusi fi Haadha Isaa Waaqeffachuun Sirriidhaa???-Xumura

Leave a comment

Gaafi, “Iyyasuusi fi haadha isaa waaqefachuun sirriidhaa??” jedhu osoo ilaallu kunoo xumura irra geenye. Yeroon gaafi kanaaf deebiin jala muraa itti deebisnu amma. Mee osoo haqa irraa hin jallatinii fi namoota hin arrabsin dhugaa taane gaafi kanaaf deebii sirrii haa kenninu. Jalqaba namni wanta tokko kan waaqeffatuuf faayda irraa argachuuf ykn miidhaa akka isarraa deebisu barbaadeti. Akkasi miti ree? Kan waaqeffatan faayda namaaf kennuu fi miidhaa namarraa deebisuuf amaloota akkami qabaachu qabaa? Dhugumatti, jiraataa, beekaa, dhagaya, argaa fi danda’aa ta’uu qaba. Kan waaqefatamu jiraataa yoo hin ta’in du’aa irraa wanta barbaadan argachuun danda’amaa? Kan waaqefatamu haala fi rakkoo namaa kan beeku, argu, dhagayuu yoo hin ta’in, wanta barbaadan irraa argachuun danda’amaa? Kan waaqeffatan wanta hunda irratti danda’aa yoo hin ta’in faayda namaaf kennu ykn miidhaa namarraa deebisu danda’aa? Fkn, rooba roobsu irratti danda’aa yoo hin ta’in soorata barbaadan namaaf kennu danda’aa?

Itti Haa Fufnu

Iyyasuusi fi Haadha Isaa Waaqeffachuun Sirriidhaa?-Kutaa 2

Leave a comment

Iyyasuus (nageenyi isarratti haa jiraatu) “Ani Gooftaadha na waaqefadhaa” akka hin jenne hundi keenyaa ni beekna. Dhugumatti ergaan isaa guddaan: “Rabbii Gooftaa kiyyaa fi Gooftaan keessan ta’e gabbaraa (waaqefadhaa), Isaan ala wanta biraa hin waaqeffatinaa” kan jedhu ture. Tarii namni kana yommuu dhagayuu, namoonni maal ta’aniitin “Iyyasuus gooftadha” jechuun waaqefatu ree? jechuun gaafachuu danda’a. Gaafi isaa kanaaf deebii karaa adda addaattin kennuun ni danda’ama. Garuu isaan keessaa inni ijoon: osoo sirritti itti hin xinxallin namoota yeroo duri wanta Iyyasuus hin jenne jedhan hordofuudha. Kanaafi, Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa akkana jedha:

Itti Haa Fufnu

Iyyasuusi fi Haadha isaa waaqeffachuun Sirriidhaa???-Kutaa 1

Leave a comment

Soba Shirkii-Kutaa 2ffaa
Shirkiin soba akka ta’e kutaa 1ffaa keessatti ilaaluf yaalle jirra. Dhugumatti, Rabbii olta’aan alatti wanta biraa gabbaruun (waaqefachuun) soba soba hunda caaludha. Dhagaa ykn muka kadhaa namaa hin dhageenye kadhachuu fi waaqefachuun maal jedhamaa? Nama du’e kan kadhaa namaa hin dhageenye fi rakkoo namaa hin beekne kadhachuu fi waaqeffachuun maal jedhamaa? Nama fagoo namarraa jiru kan nama hin dhageenyee fi haala nama hin beekne kadhachuu fi waaqefachuun maal jedhamaa? Rabbii olta’aa kadhaa namaa dhagayuu, haala namaa beekuu fi argu dhiisanii uumama (makhluuqa) nama biraa dhiisitii ofuuyyu hin fayyanne kadhachuu fi waaqeffachuu irraa bu’aan argatan maalidhaa?

Itti haa Fufnu

Soba Shirkii-Kutaa 1

Leave a comment

Wanti Rabbii olta’aa gaditti gabbaramu (waaqefatamu) hundi soba (baaxila)
Jalqaba soba ykn baaxila jechuun wanta haqa faallessu, hundee hin qabnee fi baduudha. Rabbii olta’aa gabbaruun haqa gadi dhaabbataa hin jijjiramneedha. Isaan ala wanta biraa gabbaruun immoo soba hundee fi ragaa hin qabneedha. Namni Rabbiin gabbaruu gabbarrii (ibaadaa) isaa irraa firii argata, ni mindeefama. Namni Rabbiin ala wanta biraa gabbaru immoo gabbarri isaa irraa firii homaatu hin argatu. Wanti inni hojjatu hundi ni bada. Akka awwaaraa bittinaa’a. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa hojii namoota Isaan ala wanta biraa gabbaran (waaqefatanii) ilaalchisee ni jedha:

Itti Haa Fufnu

Shirkiin Salphinna Aakhiraatti Nama geessa-Kutaa-7

Leave a comment

Haala wali galaatin wantoonni namoonni Rabbii olta’aa gaditti waaqefataa turan isaan kijibsiisuu
Namoonni har’a addunyaa keessatti wanta isaan hin fayyanne gabbaran (waaqefatan) Guyyaa murtii wanti kuni isaan morma ykn gana. Waaqefachu (gabbaruu) yommuu jennu garmalee jaallachuun wanta saniif of gadi qabuu, faarfannaan faarsu, sagaduufi, wareega wareegufi, silati seenufi, yeroo rakkoo waammachu, faaydalee irraa kadhachuudha. Guyyaa Qiyaamaa:

Itti Haa Fufnu
1 2 3 4 … 61