Rabbitti Amane-Kutaa 3

Daliilul Itqaan (Ragaa Sirreessuu fi Jabeessu)

Jedhi, ‘Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu. Sila Rabbiidha moo wantoota isaan Isatti qindeessantu (shaarrakantu) caalaa?’” Suuratu an-Naml 27:59
Eeyyeen Rabbii sifaata guutuu qabuu fi hanqinna hunda irraa qulqulluu ta’eti caalaa. Hundemaa Gooftaan Gooftaa jedhamuuf hanqinna hundarraa bilisa kan ta’ee fi sifaata (amaloota) gaggaarii fi gugguutun kan ibsamu ta’uu qaba. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa sifaanni (amaloonni) Isaa guutuu fi hanqinna hundarraa kan qulqullaa’edha. Sifaanni (amaloonni) Isaa guutuu ta’uu wantoota Inni uumee irraa hubachuun ni danda’ama. Samiin utubaa malee dhaabbachuu fi baqaqiinsa homaatu kan hin qabne ta’uun Beekumsi, Dandeetti fi Ogummaan Rabbii guutuu ta’uu agarsiisa. Beekumsi, Dandeetti fi Ogummaan sifaata (amaloota) Rabbiiti.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Dajjaal

Mallatoolee Gurguddaa Guyyaa Qiyaamaa
Mallattolee Gurguddoon Guyyaa Qiyaamaa mallattoolee Qiyaamaan garmalee dhiyaachu agarsiisanii fi erga hundii isaanitu dhufanii booda Qiyaamaan kan itti dhaabbattuudha. Mallatooleen Gurguddaan Qiyaamaa akka calleeti. Haanni (jibriin) callee yoo cite, calleen wal duraa duuban harca’u. haaluma kanaan mallattooleen Gurguddoon Qiyaamaas tokko yoo argame kan biraas itti aanaa. Mallatoolee Gurguddoo Qiyaamaa keessaa tokko Dajjaal. Dajjaal kan bahuu namoonni waa’ee isa dubbachuu yommuu dagataniidha. Kanaafu, Dajjaal tasa bahuun dura waa’ee isaa beekun baay’ee nama fayyada.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Rabbitti Amane-Kutaa 2

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Rabbii Tokkichatti amananii Isaaf harka kannuu fi ajajamuun shakkii, jeequmsaa fi dhiphinna hangana hin jedhamne irraa nama baraara. Sababni guddaan namni jireenya keessatti mi’aa tasgabbii dhabuuf Rabbii isaa irraa waan garagaluufi. Gammachuu fi tasgabbiin guutuun inni jireenya keessatti barbaadu isaaf galma kan gahuu yommuu inni Rabbii isaatti shakkii tokko malee amanee fi Isaaf ajajameedha. Kutaa darbe irraa itti fufuun ragaa lammataa haa ilaallu:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Rabbitti Amane-Kutaa 1ffaa

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Hundeen amantii inni guddaan Rabbii Tokkichatti amanuudha. Amantiin namaa sirrii kan ta’u yoo Rabbii Olta’aatti shakkii tokko malee dhugaan amananiidha. Ta’uu baannan, namni jireenya isaa soba irratti ijaara. Rabbitti amanuun fixrah (uumama qulqulluu) nama hundaa keessa jiruudha. Garuu yeroo dhiyoo kana keessatti wantoonni nama rifachiisan argamaa jiru. Awroppaa irraa jalqabuun biyyoota biraatti babal’ataa kan jiruudha. Wanti nama rifachiisu kunis, “Eetisim (Ilhaad)” wanta jedhamuudha. Eetisimiin kuni “Rabbiin hin jiru, wantoonni kunniin ofiin argaman” jechuun labsa. Wanta ijaan mul’atu kana malee wanti ijaan hin mul’anne biraa hin jiru jechuun lallabu. Dhugumatti yaanni akkanaa yaada nama hollachiisu fi sodaachisuudha.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Nikaah Buusu-Lakk.4

Jireenya keessatti wantoota gurguddaa garmalee nama gaddisisaan keessaa tokko abbaan manaati fi haati manaa wal hiikudha. Yommuu wal hiikan rakkoon baay’een ni dhalata. Ijoollen ni bittinnaa’u, dubartiin ni rakkatti, dhiirris jireenya gammachuu hin qabne jiraata. Kanaafu, wal hiikun wantuma akka salphaatti ilaallamu ta’uu hin qabu. Dhiirri yommuu dallanu, nikaah buusuuf arraba isaa dheerresu irraa of qusachuu qaba. Eeti, garmalee itti yaade fi tooftaan rakkoo isaa fi niiti isaa jidduu jiru itti furan yoo dhabame, yoosan gara nikaah buusutti tarkaanfachu danda’a. Dubartiinis yommuu dallantu, “nikaah narraa buusi” jechuun itti iyyuu hin qabdu. Yoo akkana goote boodarra garmalee gaabbiti. Kanaafu, nikaah buusun akka filannoo fi furmaata dhumaatti ilaallamu qabaa malee akka filannoo fi furmaata jalqabaatti ilaallamu hin qabu. Nikaah buusun furmaata dhumaa erga ta’e, adeemsa qaba.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Uumama Namaatti Xinxallu-Kutaa 7

Namni jireenya keessatti sodaa fi gaddi akka isarraa deemu barbaada. Hanga fedhe qabeenyaa haa qabaatu, sadarka guddaa irraa haa jiraatu, imaanni qalbii keessa yoo hin jiraatin, gara hundaan sodaa fi gaddi isa haguuga. Qabeenyi isa jalaa yoo bade, garmalee gadda. Qabeenya yommuu argatu immoo na jalaa fudhatama ykn bada jechuun garmalee sodaata. Tasgabbii qalbii hin qabu. Kanaafu, namni akkamitti sodaa fi gadda kana ofirraa oofuun tasgabbii qalbii argachuu danda’a? Qabeenya yommuu dhabuu ni gadda, yoo argatuu immoo ni sodaata. Kanaafu, qabeenyi sodaa fi gadda isarraa oofu danda’aa? Dhugumatti qabeenyi qofti gaddaa fi sodaa oofuu hin danda’u. Furtuun sodaa fi gadda ofirraa ittiin oofan Rabbii olta’aatti amanuu fi Isaaf ajajamuudha. Kanaan alatti gonkumaa furmaanni biraa hin argamu. Qur’aana keessatti, “Isaannan amananii, iimaana isaanii zulmiin walitti hin makin isaaniif tasgabbiitu jira. Isaanis qajeelfamoodha.” Suuraa Al-An’aam, Ayah 82

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Nikaah Buusu-Lakk.3.2

B.Nikaah Buusu Addaan Bahiinsaa (Ax-Xalaaqul-Baa’in)
Jecha ijoo: “Iddaa” jechuun dubartiin takka erga hiikkamte ykn dhiirsi irraa du’ee booda yeroo turtii ishiin turtuudha. Kutaa darbe keessatti nikaah buusu deebifachuu ilaalle turre. Namni yeroo tokkoffaa fi lamaffaaf niiti isaa irraa nikaah yoo buuse, iddaan ishii osoo hin xumuramiin dura ishii deebifachuu danda’a. Kuni nikaah buusu deebifachu jedhama. Garuu sababa iddaan ishii xumurameen ykn sababa biraatin namtichi mirga ishii deebifachuu yoo hin qabaatin, nikaah buusun akkanaa addaan bahiinsa jedhama. Innis bakka lamatti qoodama: Addaan bahiinsa xiqqaa fi addaan bahiinsa guddaa. Mee kana fakkeenyaan haa ibsinuu:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi
1 2 3 4 5 31