Dubbii Iimaana Diigu-Kutaa 13.1

Amantii Irraa Murtii beekkamaa mormuu
1-Jalqaba irratti mata-duree kutaa kanaa: “Amantii irraa murtii dirqamaan beekkamu mormuu” hiikna. Asitti mormuun hiika waakkachuu, amanuu dhiisu fi mirkaneessu didu qaba. Amanti irraa dirqamaan murtii beekkamaa jechuun: murtiiwwan amantii irraa wanta zaahiraa (ifaa) namoota addaa kan akka aalimmanii fi namoota wali gala biratti beekkamaa ta’ee fi aalimman wali galtee jala muraa irratti wali galaniidha. Fakkeenyaf kan akka salaataa, zakah, fi kkf, wantoota haraamaa ifaan ifatti dhoowwaman. Fakkeenyaf kan akka ribaa (dhala), zinaa, khamrii fi kanneen biroo. Kunniin hundi amanti keessatti murtiwwan beekkamo ta’aniidha.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 20

Jireenyi Haqiiqaa Tamiidhaa?
Haqiiqaa jechuun wanta dhugaa ta’e, sobni fi faffakeessan kan keessa hin jirreedha. Jireenyi addunyaa tuni iddoo qormaataa waan taateef ija namaa keessatti faayamuun nama sobuu dandeessi. Jireenya tana keessatti har’a yoo gammaddee oolte boru gadduu dandeessa. Wanti har’a bareedu boruu fokkuu ta’e sitti mul’achuu danda’a. Jireenyi tee wantoota adda addaatin tan booroftu taate argatta. Kanaafu, jireenyi dhugaa sobni keessa hin jirree fi qulqulluu hin boorofne tamiidhaa? Jireenyi addunyaa osoo dhugaa sitti fakkaattu boru soba ta’uu dandeessi. Har’a qulqullinnaa fi mijaa’inna keessa osoo jirtu boru boora’innaa fi jeequmsa keessatti taruu dandeessa. Kanaafu, jireenyi dhugaa kana hundarraa qulqulluu taate eessatti argannaa? Mee deebii kanaa aayah armaan gadi keessa haa barbaannu:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 19

Rabbii olta’aan ala wanta biraa gabbaruun (waaqefachuun) sirriidhaa?
Wanti tokko sirrii ta’uu ykn dogongora ta’uu isaa akkamitti beekanii? Ragaa qabatamaan beekanii miti ree? Ragaan qabatamaan yoo hin jiraatin wanti suni sirrii miti. Namni wanta tokko kan waaqefatuuf faaydaa isarraa argachuuf ykn miidhaa ofirraa deebisuuf barbaadeti. Akkasi miti ree? Wanti gabbaran kuni faayda namaaf argamsiisuf faayda kan uumuu ta’uu qaba. Akkasumas, miidhaa namarraa deebisuuf dandeetti qabaachu qaba.Rabbiin ala wanta hundaa kan uumuu ni jiraa? Ammas, Isaan ala wanta hunda irratti dandeetti Kan qabu ni jiraa? Wanta hundaa kan uumuu fi dandeetti irratti qabu Isa qofa erga ta’ee kan gabbaruu (waaqefachuu) qaban eenyuu? Rabbiin qofa. Wanta waa uumuu hin dandeenye ykn dandeetti homaatu hin qabne maal namaaf haa godhuuf gabbaranii (waaqefatanii)?

Itti haa fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 16

Qur’aanni warra amananiif rahmataa fi yaadannoodha
Mee si haa gaafadhu, jireenya keessatti wanti guddaan ati barbaaddu fi argachuuf garmalee ifaajuf maalidha? Dhugumatti deebiin kee “gammachuu” ta’a. Tarii sababoota gammachuu kan akka manaa, haadha manaa, maallaqa, bilisummaa fi kkf himu dandeessa. Garuu wantoota kanniin kan barbaadduuf maal argachuufi? Dhugumatti, gammachuudha. Akkasi miti ree? Kanaafu, namni kamu wanta barbaade haa barbaadu, kaayyoon dhuma isaa “gammachuu argachuufi.”

Itti Haa fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 15

Qur’aanni Rabbii olta’aa irraa Bu’e
Jalqaba madda kitaaba amanti beekuuf qabiyyee kitaabichaa qorachuu barbaachisa. Namni qabiyyee kitaabaa sirritti yoo qorate madda isaa eessa akka ta’e haala salphaan beeka. Mee ilaali kitaabni barreessaa beekkamaa tokkoo maqaan isaa osoo irratti hin barraa’in osoo gurguramee, namoonni barreefama barreessaa bekkamaa kanaa beekan madda barreefama kanaa hin beekan jettee ni yaaddaa? Dhugumatti madda barreefama kanaa ni beeku. Haaluma kanaan, warri beekumsa qabanii fi haqa barbaadan maddi Qur’aanaa eessa akka ta’e ni beeku. Ilmi namaa wanta akka Qur’aanaa barreessu waan hin dandeenyef Qur’aanni Rabbii olta’aa irraa akka bu’ee jala muranii amanu. Qur’aanni Rabbii olta’aa irraa hin buune jedhe kan normu nama beekumsa hin qabne ykn nama osoo beeku haqa dhoksuudha. Asii gaditti dhugaa kana mee haa ilaallu.

Itti haa fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 13

Salaata Sirnaan Salaatun bu’aa maal fa’a qabaa?
Salaanni karaa gabrichi Gooftaa Isaatin wal qunnamuudha. Hariiron namni Rabbii isaa waliin qabu salaatan madaallama. Ifaa fi dhoksatti salaata irratti kan cimu, ikhlaasa fi sirnaan kan salaatu yoo ta’e, hariiroon inni Rabbii olta’aan waliin qabu akkasuma cimaadha. Namni hariiroo cimaa Rabbii olta’aa waliin yoo qabaate, shayxaanni karaa ittiin wanta fokkuutti isa harkisuu hin argatuu jechuudha. Kanaafu, bu’aawwan salaata keessaa tokko salaanni wanta fokkuu fi jibbamaa irraa nama dhoowwudha. Namni wanta fokkuu fi jibbamaa irraa yoo fagaate immoo jireenya keessatti gammachuu fi tasgabbiin jiraata. Akkasi miti ree? Namni kan jeeqamu fi gammachu itti dhabuuf wanta fokkuu fi jibbamaa yommuu hojjatuudha. Akkasi miti ree? Karaan salaata irratti itti ciman keessaa tokko Qur’aana hubannaan dubbisuu fi hordofuudha. Suuratu Al-Ankabuut irraa mee dhugaa armaan olii kana haa ilaallu:

Itti haa fufnu
1 2 3 4 5 67