Gaa’ila Islaamaa-Lakk.6.2

Abbaa Manaa Kee Akkamitti Filattaa? -Kutaa 2ffaa
Kutaa darbe irraa itti fufuun har’as shamarran maatii ijaaru barbaadan abbaa manaa akkamii akka filatan ni ilaalla. Barruun tuni dubartoota qofaaf osoo hin ta’in dhiirotaafis kan taatudha. Dhiirri “Amaloota barruu tana keessatti tarreefaman nan qaba moo hin qabu?” jechuun of qorata. Ergasii, dadhabinna isaa ni jabeessa. Haalumaa kanaan barruuleen “Niiti tee akkamitti filatta?” jedhaniis, dubartootaaf kan ta’uudha. Achi keessatti of ilaalun of madaalu. Yoo akkana godhan, yommuu jireenya fuudhaa heerumaa keessatti wal qunnaman haala gaariin waliin jiraachuuf karaa isaaniif laaffisa. Yeroodhaan akka of qopheessan isaan taasisa. Kanaafu, obboleeyyan keenya hin fuudhiniii fi hin heerumin, tuqaalee kanniin ilaalun of haa jajjabeessan. Eeti, amaloota barruulee kanniin keessatti tuqaman hin qabu yaanni jedhu sammuu namaa qaxxaamuru danda’a. Garuu yeroo keessaa waan fooyyessitaniif abdii hin kutinaa. Guyyaa Guyyaan hanqinna qabnu foyyeessuf yoo carraaqne, In sha Allaah guyyaa tokko nama amaloota kanniini faayamu taana. Amma gara Amaloota Abbaa manaatti deebi’uun itti haa fufnu.

Dabalata dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.6.1

 Abbaa Manaa Kee Akkamitti Filattaa?-Kutaa 1ffaa
Kutaalee darban keessatti dhiirri tokko hiriyyaa jireenyaa tan taate niiti isaa akkamitti akka filatu ilaalle jirra. Islaamni saalaa lamaaniif mirga isaaniif maluu kennee jira. Dubartiinis mirga abbaa manaa ishii filachuu qabdi. Dubarri takka sadarka shamarrummaa irra yommuu geessu, dhiira akkamiitu naaf ta’a jechuun yaadun ishii hin oolu. Wanti guddaan shamarri dhiira irraa barbaaddu mararfannaa fi haala gaariin ishii kunuunsudha. Nama ishii bohaarsu fi dhiphinna jireenyaa irraa hir’isuu barbaaddi. Kanaafu, obboleetti koo! Nama akkanaa eessaa argatta ree? Tarii dhiirri baay’een gubbaan wanta miidhagaa sitti mul’isee si gowwoomsu danda’a. Mee koottu! Dhiira ati barbaaddu akkamitti akka filattu siif akeekati. 

Dabalata dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.5.3

Niiti Tee Akkamitti Filattaa?-Kutaa 3ffaa
Adeemsa jireenyaa keessatti namni marsaa dargaggummaa irra yommuu gahuu humni guddaan keessa isaatti dhooya. Humni kunis humna gara fuudhaa heerumaatti isa dhiibudha. Fedhii uumamaa guuttachuuf karaan sirriin fuudhaa heeruma akka ta’e ni amana. Garuu dhimmichi fedhii foonii guuttachu qofa osoo hin ta’in kaayyoo guddaa san caalu qaba. Sanyii gaarii horuun maatii gaarii ijaaru fi gandoota lamaanitti milkaa’udha. Dhimmi yoo akkana ta’e, dargaggeessi fuudhaaf yaadu, “Dubartii akkamii yoo fuudhe, galma yaade gahaa?” jechuun yaada. Torbaan darbee keessatti amaloota gaggaarii dubartii kaayyoo guddaa kana galma akka gahuuf dhiira gargaartu ilaalle jirra. Har’as itti fufuun amaloota hafan ilaalla.

Dabalata Dubbisi

Firii Guyyaa Aakhiraatti Amanuu

Ilmaan namaa yommuu jireenya tana keessa jiraatan gaafin akkana jedhuu yeroo hundaa sammuu isaanii quuqa. “Eessa deemaa jiraa? Xumurri ykn gahuumsi kiyya eessaa? Du’ee achumaan nan badaa?” Kuni gaafi guddaa deebii barbaadudha. Namni gaafi kanaaf deebii argate, jireenya keessatti tasgabbiin jiraata. Sababni isaas, gahuumsa itti deemu waan beekuf. Kanaafi, namoota Rabbii fi Guyyaa Aakhiraatti amanan tasgabbaa’oo fi abdii kan hin kunne ta’anii argina. Balaa ykn gadda cimaa keessa yommuu ta’an, wanta abdatan tokko qabu. Yommuu hojii gaggaarii hojjatan wanta kajeelan tokko qabu. Yommuu nafseen isaanii gara baditti isaan kakaastu, wanta tokko sodaachun of qabu. Kuni hundii jireenya keessatti aannan tasgabbii akka dhugan isaan taasisa.

Dabalata Dubbisi

Aakhiratti amanuu-kutaa 2ffaa

Kutaa darbee keessatti Aakhiraan maal akka ta’ee fi sababni Qiyaaman itti dhaabbattuuf muraasa isaa ilaaluf yaalle turre. Har’as itti fufuun Aakhiratti amanuun maal akka of keessatti qabatu ni ilaalla. Aakhiratti amanuun hundee iimaanaati fi nama kaafiraaf mu’mina addaan baasudha. Mu’minni Rabbii fi Aakhiratti amanuun mu’mina yommuu jedhamu, kaafirri immoo nama Rabbii fi Aakhiratti amanuu dideedha. Garuu Aakhiratti amanuu jechuun “Lubbuun namaa Jannata ykn Jahannamiin seentee qaamni immoo lamuu hin deebifamu jechuudhaa?” Namni akkana jedhee yaadu yoo jiraate kuni Aakhiratti amanuu hin jedhamu. Kanaafu, namni yaada dogongoraa kana akka sirreessuf Aakhiratti amanuun maal akka ta’ee haala armaan gadiitiin ilaalu dandeenya. 

Dabalata dubbisii

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.5.2

Niiti Tee Akkamitti Filattaa? -Kutaa 2ffaa
Kutaa darbee keessatti kaayyoo niiti itti fuudhaniif murteessine turre. Ammas, namni adeemsa jireenyaa keessatti milkaa’uf hiika jechoota sadanii kanniin beeku qaba. Isaaniis, kaayyoo, sababaa fi milkaa’inna. Jechoonni kunniin galmee jireenyaa keessatti hiika ol’aanaa qaban. Kaayyoo jechuun bakka gahuumsaa ykn xumura namni tokko gahuuf yaadudha. Sababa jechuun immoo wanta gahuumsa ykn kaayyoo san gahuuf nama gargaaraniidha. Milkaa’inna jechuun immoo wanta jibban irraa nagaha bahuu fi gahuumsa erga gahanii booda wanta jaallatan argachuudha.

Dabalata Dubbisi

Aakhiratti amanuu-kutaa 3ffaa

Dhalli namaa guyyaa guyyaan ni du’u, akkasumas, ni dhalatu. Namoonni dhibbaatamatti lakkaawaman gara addunyaa yommuu dhufan, namoonni biroo immoo bakka isaanii gadi furuun gara Barzakh godaanu. Barzakh jechuun maal jechuudhaa? Barzakh jechuun wanta addunyaa tanaa fi Qiyaamaa jidduu jiruudha. Akka lugaatti barzakh jechuun girdoo (cufaa) wantoota lama addaan baasudha. Kanaafu, namoonni erga du’anii booda qabrii (awwaalcha) keessatti awwaalamu. Qabriin tuni barzakh isaaniif taati. Hanga Qiyaamaan dhaabbattu namoonni du’an gara addunyaa akka hin deebine isaan dhoowwiti. Qur’aana keessatti waa’ee barzakha akkana jechuun dubbata:

dabalata dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.5.1

Niiti Tee Akkamitti Filattaa?-Kutaa 1
Jireenya keessatti dhiirri kamuu dubartii isaaf maltu filachuun jireenya gammachuu jiraachu barbaada. Sababa adda addaa irraa kan ka’e dubartii tana filata. Tarii waan bareedduuf bareedamuuf ishii filata. Tarii qabeenya waan qabduuf qabeenya ishiitti fayyadamuf ishii filata. Tarii sadarkaa waan qabduu fi sanyii gaarii irraa waan taateef ishiitti boonuf ishii filata. Tarii nuura (ifa) iimaanatiin waan faayamteef “Harka wal qabannee Daaru Salaam (Ganda nageenya-Jannata) geenya” jechuun ishii filata. Eeti namni hunduu fedhii adda addaa qaba. Garuu wanti inni fedhe hundi galma waan hin geenyef akkaataa hiriyyaa jireenya isaa tan taate niiti isaa itti filatu karaa itti akeekun dirqama obbolummaa nurra jiruudha. Tarii dubartii bareeddu fi sanyii qabduu filatee boodarraa jireenyi isatti fokkatu fi bushaayu dandeessi. Ishii waliin jireenya ibiddaa jiraachu danda’a. Kanaafu, kana hunda akka hin dhandhamneef akkaata niiti itti filatu tooftaa walitti haa akeeknu.

Dabalata Dubbisi
1 38 39 40 41 42 62