Ibsaa Jireenyaa-Lakk.11

Tarkaanfi Gara Fuudhaa Heerumaa
Yeroo amma dargaggoonni fi shamarran gariin wal fuudhu yoo barbaadan maatii osoo hin mari’achiisin waluma jiddutti fixu. Ergasi rakkoo hangana hin jedhamneef saaxilamu. Dhiirri tokko dubartii takka erga jaallate fi fuudhu barbaade booda,kadhaa fi nikahaaf maatii ishiitti himu ykn nama itti ergu dhiisee dubartii saniin wal-qunnamuun wanta badaa garagaraatti seenu. Kanaafu furmaanni maaliree?

dabalata dubbisi

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.10

HUMNA GARA BADIITTI NAMA DHIIBU TOO’ACHUUF
Namni tokko yommuu qophaa jiru, humni guddaan gara baditti isa dhiibu keessa isaatti ni dhooya. Yeroo interneetin babal’ate kanatti, dargaggeessi adda jiru wanta badaa ilaalun jireenya ofii ni balleessa. Yommuu interneeti irratti waan badaa ilaalu akka waan wanta nama macheessu dhugee sammuun isaa ni laamshofti,salphatti waa dagata. Tasgabbii fi nageenya hin argatu. Kanaafu furmaanni kanaa maali ree?Yommuu adda jiran humna guddaa gara baditti nama harkisu too’achuuf maloota kanniin fayyadamuuun ni danda’ama:

Dabalata dubbisi

Ibsaa Jireenyaa-lakk.9

Iimaanni akkamitti dabala, Akkamitti hir’ataa?
Akka lugaa Arabiffaatti iimaana jechuun tasdiiq (dhugoomsu) fi iqraar(mirkaneessudha). Akka shari’aatti immoo iimaana jechuun qalbiin amanuu fi wanta qalbii keessa jiru dubbii fi hojiin dhugoomsudha. Kanaafu,  iimaanni hojii fi dubbii of keessatti hammata. Hojii gaarii hojjachuun ni dabala, hojii badaa hojjachuun ni hir’ata. Akkamitti? Kana hubachuuf “hojii” fi “dubbiin” maal akka ta’an haa ilaallu. Hojii fi dubbii bakka shanitti qoodu dandeenya.

Dabalata dubbisi

Ibsaa Jireenyaa-lakk.8

Yeroo Akkamitti saganteessu dandeenyaa?
Saganteessu (scheduling) jechuun hojii hojjataniif sa’aati qoodudha. Muxannoo irraa wanti yeroo kiyya baay’ee naaf qusate keessaa tokko yeroo saganteessudha. Guyyaa yeroo hin saganteessine, yeroon kiyyaa ni qisaasa’a. Osoo firii gaarii hin buusinii fi jeeqame oola. Dhugumatti yeroo saganteessun faaydaa hangana hin jedhamne qaba. Tolee yeroo akkamitti saganteessu dandeenyaa? Haala kanaan saganteesun ni danda’ama:

Dabalata dubbisi

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.7

DHIIRSA DHABUU
Rakkoolee gurguddaa dubartoota muudatu keessaa tokko “Dhiirsa dhabuudha.” Dubartiin yommuu dhiirsa dhabdu hamileen ishii garmalee caba. Gaddaa fi dhiphinna guddatti kufuu dandeessi. Kanaafu, rakkoo kana furuuf furmaanni maalidhaa? Furmaata haala kanaan tarreessun ni danda’ama.

Read more

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.6

Keessa Dargaggootaa fi shamarranii wanta hurgufu
Jireenya dargaggummaa fi shamarrummaa keessatti wanti tokko keessaa namaa hurgufa. Wanti suni maal akka ta’e beektu? Nama jaallatan fuudhu ykn itti heerumuuf yaadda’uudha. Tarii nama tokko jaallachuun namni biroo yommuu kaadhimummaaf (nikahaaf) sitti dhufu didu dandeessa. Ergasi, namni ati jaallatte suni takkaa du’aan addunyaa irraa boqachuu danda’a takkaa immoo si diduun nama biraa fuudhu danda’a/ itti heerumu dandeessi. Yeroo kanatti falli kee maali ree? Halkanii guyyaa dhiphachuu fi gaabbun furmaata ta’uu danda’aa? Kuni gonkumaa furmaata hin ta’u. Mee akka furmaatatti qabxiilee muraasaa haa eerru:

Dabalata dubbisii

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.4

Wanta kaatimaa (dhuma) namaa nama jalaa balleessan keessaa tokko WAAN GAARII AGARSIISANII WAAN BADAA DHOKSUUDHA. Fakkeenyaf, namtichi tokko waan gaarii hojjata. Ni salaata, ni azaanaa, hojii gaggaarii adda addaa hojjata. Namoonni hojii isaa kana ilaalun “Nama gaarii akkami!” jechuun dinqisiifatu. Garuu namtichi keessi isaa kan badeedha. Namoota irraa yommuu adda bahuu fi dhoksatti waan badaa adda addaa hojjata. Fakkeenyaf, filmii badaa ilaala, namni yoo isa hin argin hin salaatu, Rabbiin kophatti hin sodaatu. Namni kuni yoo hin tawbatin kaatima badaa irratti du’a. Hiriyyaan kiyya tokko akkana nan jedhe, “Dargaggeessi tokko ni azaana, hojii gaggaari hojjata. Garuu dhoksatti filmii wal qunnamti saalaa ilaala. Osoo inni kana ilaalu duuti itti dhufte.” Rabbiin kaatimaa badaa irraa nu haa tiksu. Kanaafu, keessaa fi dhoksaa keenya qulqulleessuf haa tattaafannu.

Dabalata dubbisi

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.5

Mana fuudhaa heerumaa (gaa’ila) kee waa lama irratti ijaari. Isaanis: TaqwaAllah (Sodaa Rabbii) fi Ridallah (Jaalala Rabbii). Maal jechuu keeti yoo jettan; Sodaa Rabbiitin wanta mana kee diigu eegda, Jaalala Rabbitiin wanta mana kee ijaaru hojjatta. Wanti guddaan jireenya fuudhaa heeruma diigu “waan badaa hojjachuu fi waan gaarii hojjachuu dhiisudha“. Hiika taqwaa keessaa tokko waan badaa dhiisun adabbii Rabbii irraa of eegudha. Kanaafu, yommuu niitin, dhiirsi fi ijoollen wanta Rabbiin dhoowwe hojjachuu dhiisan, addaan bittinaa’u fi jeequmsa irraa of tiiksu. Akkasumas, Jaalala Rabbii barbaadun yommuu hojii gaggaarii hojjatan, hariiroo fi jaalalli isaan jiddu ni jabaata. Kuni maatii gaarii ijaarudha. Qur’aanni bu’uura jireenya keenya taqwaa fi jaalala Rabbii irratti ijaaru akka qabnu nu jajjabeessa. Haala kanaan fakkeenya nuuf dhiyeessa:

Dabala Dubbisıı

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.3

Nama salaata dhiisu osoo akkana jedhamee gaafatamee, deebiin isaa maal ta’inna laata? “Salaata dhiisun jireenya keessatti waan milkooftu ykn gammachuu argattu sitti fakkaataa?” Deebiin isaa, “Eeti, kunoo kaafironni salaata hin salaatanii garuu milkaa’inna fi gammachuu guddaa argatu.” Deebiin keenya immoo, “Dhuguma qabeenya baay’ee walitti haruun (kuusun) milkaa’innaa fi gammachuu guddaa ta’uu danda’aa? Eeti yoo jette, deebiin keenya qabeenya kana hunda dhiisanii biraa du’u. Milkaa’inni guddaan kuni du’aan badee jiraa jechuudha. Kanaafu, wanti badu milkaa’inna guddaa ta’uu danda’aa yaa obboleessoo? Koottu mee milkaa’inni guddaan maal akka ta’ee Qur’aana irraa sitti agarsiisaa.

Dabalata dubbisi

Ibsaa Jireenyaa-Lakk.2

Sheyxaanni namoota amala sadii qaban irratti aangoo ykn humna hin qabu. Isaan jallisuu hin danda’u. 1. Yaqiina (dhugaan amanuu fi shakkuu dhiisu) 2. Iklaasa (Hojii Rabbiif qulqulleessu, Isa qofaaf hojjachuu) 3. Tawakkula (Rabbiin irratti hirkachuu)

Dabalata Dubbisii
1 2