Firii Ergamtootatti Amanuu

Yaadachisaaf, Ergamtootatti amanuu jechuun haqaan Rabbiin isaan akka erge amanuu, odeefanno isaan irraa mirkanaa’e dhugoomsu fi isaan hordofuudha. Ilmi namaa jireenya tana keessatti gaafi akkana jedhu osoo of hin gaafatin hin hafu. Innis, “Eenyun yoo hordofe gammachuu fi milkaa’innatti bahaa?” Gaafi kana deebisuuf namoonni halkanii guyyaa nama hordofuu qaban barbaadu. Carraaqqi guyyoota baay’ee booda nama tokko hordofuuf ni murteessu. Ergasii daandii inni irra deemerra isaaniis deemuf tattaafatu. Tarii namni isaan hordofan kuni kufaatitti kan isaan geessu ta’uu danda’a. Fakkeenyaf, warroota filmii ilaalan yoo fudhanne, aktarii tokko hordofuuf ni murteessu. Ergasi akka inni ta’e/ ishiin taate ta’uuf ni carraaqu. Namoota meeqatu akka aktariin filmii keessaa ta’u ta’uuf carraaqanii ergasii lubbuu ofi ykn lubbuu namoota biroo galaafatan.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Ergamaan Ilma namaa irraa ta’uu

Dhalli namaa jireenya keessatti hogganaa hordofee milkaa’innatti bahu barbaada. Hogganaan namoonni hordofan kunis akkuma isaanii kan nyaatu, dhuguu, uffatuu fi rafuu ta’uu qaba. Ta’uu baannan, uumama sanyii isaanii irraa adda ta’e fi amalli isaa amala isaanii waliin kan hin deemne akkamitti hordofu? Hordofuu jechuun wanta namni suni hojjatu ilaalun hojjachuudha. Namoonni dhugaa kana hin hubanne dur irraa kaase, “Rabbiin maaliif malaykaa ergamaa godhee hin ergine?” jechuun Ergamtoota Rabbii faallessu. Rabbiin osoo malaaykaa erge akkamitti malaaykaa kana hordofuu? Uumamni malaaykaa fi namaa garagara. Malaaykan hin nyaatu, hin dhugu, hin fuudhu. Ilmi namaa immoo kana hunda godha. Rabbiin (subhaanahu wa ta’aalaa) haala ilma namaa akkana jechuun ibsa:

Dabalata dubbısı
Kana Raabsi

Ragaalee Dhugummaa Ergamaa-Kutaa 4

Kutaalee darban keessatti karaalee dhugummaa Ergamaa Rabbii itti mirkaneessan ilaalle turre. Har’as itti fufuun kutaa dhumaa ilaalla. Akkuma seenaa irraa beeknu Nabiyyoonni baay’een ummata garagaraatti ergamanii jiru. Ummanni kuni dhugaan ergamaa Rabbii ta’uu isaa mirkaneessuuf ragaa ifaa Nabiyyii kana irraa barbaadan. Ragaa kanaa isarraa barbaadun haqa isaaniti, yoo itti of-tuuluu fi itti baacuuf hin ta’in. Kanaafu, ragaan ifaa kuni haala mu’jizaatin isaaniif dhufa. Tarii mu’jizaan kuni akkuma isaan barbaadanitti yookiin immoo haala biraatin dhufuu danda’a. Tolee mu’jizaa jechuun maal jechuudhaa? Ulaagaaleen isaa hoo maalii? Eenyuuf kennamaa?

Dabalata dubbisi
Kana Raabsi

Ragaalee Dhugummaa Ergamaa-Kutaa 3

3. Ergamtoonni darban amala Ergamaa kanaa dubbachuu fi wanta isaan jedhaniin walitti galuu
Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa seenaa keessatti ilmaan namaa dukkana keessaa gara ifaatti akka bahaniif Ergamtoota baay’ee ergee jira. Akkuma qaroominni dhala namaa guddachaa fi bal’ataa adeemun, shari’aan (seerri) nabiyoonnii ittiin ergaman gargar ta’aa fi kan duraa caalaa bal’ataa dhufe. Garuu handhuurri ergaa isaanii tokkicha. Innis Rabbiin qofa gabbaruudha.

Dabalata dubbisi
Kana Raabsi

Ragaalee Dhugummaa Ergamaa-kutaa 2

2ffaa- Dhugummaa Ergamaa Rabbii (SAW) Eenyummaa, amalaa fi adeemsa isaatiin agarsiisu
Kutaa darbe keessatti ragaalee Ergamaan Rabbii dhugaa ta’uu itti agarsiisan ilaaluuf yaalle turre. Tuqaalee afur keessaa kan jalqaba ilaalleerra. Innis haqiiqa ergaa inni fide itti xinxallu fi hubachuudha. Har’a immoo eenyummaa, amalaa fi adeemsa isaa qorachuun inni dhugaan Ergamaa Rabbii akka ta’e dhugoomsun ni danda’ama. Eenyummaa Ergamtoota Rabbii osoo qoranne, amala fi adeemsa isaanitiin eenyullee isaaniin wal dorgomuu hin danda’u. Amalli isaanii guutuu fi adeemsi isaanii karaa sirrii irra kan ta’eedha. Sababni isaas, Rabbiin dogongoraa fi badii hojjachuu irraa isaan eegee jira. Ergamtootan ala haala nama kamiyyu yoo qoranne hanqinni wayi isa biratti ni mul’ata. Hanga fedhe nama amala gaarii qabu, gamnaa fi sadarka ol’aanaa irra jiru haa ta’u, cinaa tokkoon dogongorri wayii irraa hin dhabamu.

Dabalata dubbisi
Kana Raabsi

Ragaalee Dhugummaa Ergamaa Rabbii(SAW)-kutaa 1

Kutaalee darban keessatti Ergamtootatti amanuu jechuun “Rabbiin haqaan kan isaan erge ta’uu amanuu, odeefannoo isaan irraa mirkanaa’e dhugoomsu fi isaan hordofuudhajennee turree. Wanti Ergamtoota Rabbii namoota biroo irraa adda isaan taasisu wahyii (beeksisa) Rabbiin irraa isaan irratti bu’uudha. Rabbiin subhaanahu wa ta’aala nama tokko Ergamaa Isaa gochuu yoo barbaade, ragaalee fi mu’jizaa (raajii) adda addaan gargaara. Namni tokko “Ani Ergamaa Rabbiiti na hordofaa” yoo jedhe, wanta oduu isaa kana dhugoomsu fidu qaba. Ragaalee armaan gadi keessaa ragaa tokkoon ykn sani oliin dhugummaa Ergamaa Rabbii agarsiisuun ni danda’ama:  

Dabalata dubbisi
Kana Raabsi

Ergamtootatti Amanuu-Kutaa 2ffaa

Yeroo darbee Ergamtoonni Rabbii ilmaan namaa dukkana kufrii fi wallaalummaa keessaa gara ifa iimaanaa fi beekumsaatti hayyama Rabbitiin akka baasan ilaalle turre. Namni hanga fedhe ‘Ani qaroome’ haa jedhu, Ergamtoota yoo hin hordofin, dukkana kufrii, dhiphinna, salphinnaa fi gaddaa keessatti hafa. Sababni isaas, daandii gammachuu fi milkaa’innatti nama geessu waan dhiisef. Faallaa kanaa, namni hanga fedhe wallaalaa, hiyyeessa ykn dureessa haa ta’uu, Ergamtoota yoo hordofe, gammachuu fi milkaa’inna addaan hin cinnetti kan bahu isa/ishiidha. Ergamtootatti amanuu jechuun maal jechuudhaa? Ergamtootatti amanuun dhimmoota afur of keessatti qabata. Isaaniis:

Dabalata Dubbısı
Kana Raabsi

Hundee Iimaana 4ffaa:Ergamtootatti Amanuu-1

Dhalli namaa jireenya keessatti tooftaa fi haala jireenya walirraa baratuun tokko tokko hordofa. Kanaafu, namoonni tooftaa jireenya isaan hordofan irratti hundaa’e bakka lamatti qoodun ni danda’ama. Tokkoffaa hoggantoota, lammaffaa hordoftoota. Namni takkaa hordofaa ta’a, takkaa hogganaa ta’a, takka immoo lamaanu ta’u danda’a. Hogganaan tokko hogganaa biraa hordofuun nama saniif hordofaa ta’a. Namoonni kan wal hordofaniif faayda fi gammachuu barbaadan argachuufi. Hogganaan suni wanta tokko hojjachuun, hojiin isaa suni namoota yoo gammachise, namoonni isa hordofuuf figu. Tarii hojiin isaa suni badaa ta’uu danda’a.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Hundee Iimaanaa 3ffaa- Kitaabbanitti Amanuu

Hundee iimaanaa keessaa sadaffaan kitaabban Rabbiin buusetti amanuudha. Akka lugaatti “Kitaaba” jechuun wanta galmaa’e fi barraa’edha. Akka shari’aatti immoo kitaaba jechuun Kalaama (Jecha) Rabbiin ilma namaatiif rahmataa fi qajeelcha akka ta’uuf Ergamtoota Isaa irratti buusedha. Sababa kitaaba Rabbiin irraa bu’e kanaan ilmaan namaa sa’aada (gammachuu) ganda lamaanii dhandhamu. Osoo Rabbiin kitaabban isaaniif buusu baate, silaa hundii isaanitu dukkana keessatti kufanii hafu. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa kitaabban buusun akkamitti dukkana keessaa sababa Ergamtootatiin akka baase akkana jechuun ilma namaatti beeksiisa.

Read more
Kana Raabsi

Qur’aanatti Amanuu

Akkuma yeroo darbee jenne kitaabbanitti amanuu jechuun Rabbiin irraa haqaan bu’uu isaanii, ergaan kitaabban kanniin keessa jiru dhugaa akka ta’ee itti amanuu fi hojii irra oolchudha. Kitaabban Qur’aana dura bu’an yeroo ammaa kan jijjiramanii fi micciramaniidha. Kanaafu, kitaabni tokkichi osoo hin jijjiramin hanga Guyyaa Dhumaa turu Qur’aanaa jechuudha. Sababni isaas, kitaaba dhumaa Rabbiin buusedha. Ragaan kanaa maal yoo jettan, karaa lamaan ilaalun ni danda’ama.

Dabalata dubbisı

Kana Raabsi
1 2 3 4 5 6