Tawbah-kutaa 10.2 (Xumura)

Erga Tawbatanii Booda Badii irraa of qusachuuf-kutaa 2ffaa
Kutaa darbe irraa itti fufuun namni erga tawbatee booda sababoota karaa qajeelaa irratti isa gargaaran ni ilaalla.
5-Hiriyyoota babbadoo irraa fagaachu-tarii namni sababa hiriyyaatin badii adda addaa keessa raata’a. Hiriyyaan isaa wanta badaa san waan hojjatuuf innis duuka bu’uun baditti marqama.  Abu Muusan (RA) akka gabaasetti Nabiyyiin (SAW) akkana jedhan “Fakkeenyi hiriyyaa gaarii fi badaa akka nama miskii baadhatuu fi buufaa cimdii afuufuti. Namni miskii baadhatu yookaa akka kennaatti shittoo siif kenna yookin isarraa bitta yookiin immoo foolii gaarii isarraa argatta. Garuu namni buufaa cimdii afuufu yookaa uffata kee guba yookin immoo fooli badaa isarraa argatta.Sahih al-Bukhari 5534

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 10.1

Erga Tawbatanii Booda Badii irraa of qusachuuf-kutaa 1ffaa
Rabbii balbala tawbaa gabroottan Isaa hundaaf bane galanni haa galu. Osoo balballi tawbaa banaa ta’uu baate silaa eenyullee hin milkaa’u, nama Rabbiin eege malee. “Yaa gabroottan koo! Kan badii hojjachuun nafsee teessan miitan! Rahmata Rabbii irraa abdii hin muratinaa” jechuun balbala tawbaatiin seenun mi’aa gammachuu fi tasgabbii akka dhandhaman waama.
“Rabbiin gara mana nageenyaatti waama. Nama fedhes gara karaa qajeelatti qajeelcha.” Suuratu Yuunus 10:25

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 9ffaa

Namni jireenya dogongoraa jiraacha erga turee yommuu ifti beekumsaa isaaf ifu tawbachuun jireenya gammachuu jiraachu barbaada. Akkuma ifti beekumsaa isaaf ifuun hojiin isaa badaan garmalee isatti fokkataa adeema. Tawbachuun wanta isa darbe bakka buusuf carraaqa. Ibaada adda addaatin of ko’oomsun garmalee hojjata. Garuu, yeroo tawbatuu fedhiin cimaan inni argate akkanatti itti hin fufu. Fedhii cimaa booda laafinni ni dhufa. Kanaafu, namni yeroo kanatti maal gochuu qabaa? Gaafii fi deebiin armaan gadii kanaaf furmaata ni ta’a jedheen abdadha.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Uumama Namaatti Xinxalluu-kutaa 5

Namni ija, qalbii fi sammuu ofii banuun uumama ofiitti yoo xinxalle haqa tokkorra ni gaha. Garuu haqa kanarra gahuuf wantoota meeshaalee xinxallii irratti dhiibbaa fidan irraa of qulqulleessuf tattaafachu qaba. Meeshaaleen xinxalliif gargaaran, ija, gurra, qalbii fi sammuudha. Wantoonni meeshaalee xinxallii irratti dhiibbaa fidan gurguddaan, badii fi fedhii qullaa hordofuudha. Fedhiin qullaan: of tuuluu, wanta sobaa abbootii fi namoonni naannoo irra jiran irratti goguu, hinaafu (waanyu), jibbaa, faaya addunyaatiin sobamu fi kkf. Dhugumatti, namni qalbii fi sammuu qulqulluun uumama ofiitti yoo xinxalle, haqni isaaf banama, jireenya gammachuu gaggeessa. Garuu sammuu fi qalbii isaa haqaaf yoo hin baniin balballi haqaa fi milkaa’innaa akkamitti banamaaf? Kutaa darbe irraa itti fufuun uumama keenyatti ni xinxallina.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 8ffaa

Mallattoolee Nama Dhugaan Tawbatee
Namni jireenya ofii tawbaan jijjiruuf erga murteessee fi hojitti seenee booda mallattooleen jijjiramaa isarraa mul’ataa adeemu. Ji’oota muraasa keessatti mallatooleen armaan gadii irraa mul’atu. Garuu namni, “Tawbadhee jira” jedhee mallattoleen kunniin yoo isarraa hin mul’atin, tawbah isaa keessa rakkotu jiraa jechuudha. Kanaafu, tawbah ofii qulqulleessuuf tattaafachu qaba. Arraba qofaan “Tawbadhe” jechuun mallattoo tawbaa hin ta’u. Wanta tokko hojiin yoo hin mirkaneessin arraba qofaan dubbachuun gahaa ni ta’aa? Nama dhugaan tawbate irraa mallatooleen armaan gadi ni mul’atu:

Dabalata Dubbisi

Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 7.2

Tawbachuuf wantoota nama gargaaran–Kutaa 2ffaa
Kutaa darbe irraa itti fufuun wantoota tawbachuuf nama gargaaran ni ilaalla:
4-Bakka badiin itti hojjatamuu irraa fagaachu fi dheessu badiitti taruun akka ibiddatti taruuti. Ibiddi qaama gubbaa guba. Badiin immoo keessa namaa guba. Namni erga ibiddatti taree keessaa bahuuf ni tattaafata. Ta’uu baannan isa gubee fixa. Haaluma kanaan badiis keessaa bahuuf yoo hin tattaafatin keessaa nama gubuun qalbii namaa ajjeesa. Ergasii Guyyaa Murtii ibiddaa keessaa fi ala namaa gubuutti nama geessa.

Dabalata Dubbisi

Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 7.1

Tawbachuuf wantoota nama gargaranKutaa 1ffaa
Tarii namni yeroo dheeraaf jireenyaa ofii badii keessatti dabarsuu danda’a. Hadhaa fi gadda badiin namatti fiduu yommuu hubatu, gara Mawlaa Isaa deebi’uun nama qulqulluu fi kabajamaa ta’uuf carraaqa. Carraaqqi kana keessatti gufuuwwan baay’een isa muudatu. Kanaafu, namni tawbachuun jijjirama barbaadu wantoota tawbachuuf isa gargaaran itti akeekuun faaydaa guddaa qaba. Wantoota Tawbachuuf nama gargaaraan haala armaan gadiitiin tarreessun ni danda’ama:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 6ffaa

Miidhaa Tawbah tursiisuu
Namni badii erga hojjatee dafee badii isaa amanuun tawbatu, dhugumatti adabbii jalaa baha. Garuu gara fuunduraatti tawbah kan dabarsu yoo ta’ee, rakkoo baay’eef of saaxila. Namoota meeqatu badii keessatti taranii yommuu adabbiin isaanitti bu’uu tawbachuu barbaadan. Garuu yeroon waan irra darbeef carraa tawbatanii adabbii jalaa itti bahan ni dhaban. Namni yeroon yoo hin tawbatin, du’aan ykn Qiyaamaan dhooyun carraa tawba dhaba. Ergasii gaabbi cimaa gaabba.  Namni badii hojjataa turee yommuu duuti itti dhuftu dhugaan waan isatti mul’atuuf tawbachuu barbaada. Kanaafi Qur’aana keessatti akkana jedha:

Dabalata Dubbisi

Kana Raabsi

Tawbah-Kutaa 4

Sharxiwwan (Ulaagaalee) Tawbah
Kutaalee darban keessatti waa’ee tawbah fi istighfaara fi faaydaalee isaanii ilaalaa turreera. Namni hiikaa fi faaydaa isaanii erga beeke, jireenya ofii jijjiruu fi sirreessuf tawbah fi istighfaaran tarkaanfi ni jalqaba. “Hanga yoomi dukkanaa fi dhiphinna keessa jiraadhaa? Hanga yoomi ba’aa badii baadha!” jechuun dukkana fi dhiphinna keessa bahuuf, ba’aa badii ofirraa buuse boqonnaa fi tasgabbii argachuuf ni tattaafata. Namni erga haala kanaan tarkaanfi jalqabe, firii yaade argachuuf uulaagaleen guuttamuu qaban ni jiru. Ulaagaalee kanniin yoo hin guutin abdii kutuun karatti hafuu danda’a. Jalqaba, ulaagaalee ykn sharxiwwan jechuun wanti tokko sirrii ta’uu fi bu’aa buusuf wantoota ykn haala-dureewwan guuttamuu qabaniidha. Tawbaan qulqulluun Rabbiin biratti fudhatamu qabdu fi bu’aa namaaf buustu sharxiiwwan armaan gadii qabdi:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi
1 2 3