Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 6

Jireenyi Lammataa Maaliif Barbaachistee?
Namni xinxallu akkana jechuun of gaafata: Rabbiin maaliif jireenya lammataatiif namoota kaasaa? Namni kuni suuratu Al-Ankabuut irraa aayata duraan barate irraa akkana jechuun deebii deebisa: Rabbiin azza wa jalla karoora uuminsaa keessatti jireenya addunyaa tanaa qormaataaf qopheesse.  Jireenya lammataa immoo qorannoof, murtii dabarsuu fi jazaa hojii irra oolchuuf qopheessee jira.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 5

Rabbiin Qofa Gabbaruun Karaa Rizqii fi wanta barbaadan ittiin argataniidha
Ilmi namaa halkanii guyyaa rizqii soqachuuf oli gadi kaata. Yommuu rizqii dhabuu ykn jalaa xiqqaatu gara humna ghaybi (ijaan hin mul’anne) rizqii naaf kenna jedhee yaadutti deemun isaaf of gadi qaba. Tarii wanti inni rizqii naaf kenne jedhe sagaduuf kuni wanta homaayyu hin hojjanne ta’uu danda’a. Nabii Ibraahim (aleyh salaam) ummata isaa kana hojjatan irratti jibbuun Rabbii Tokkicha rizqii namaaf kennu danda’uuf akka gadi of qabanii fi sagadaniif isaan gorse:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 3

Yeroo Kam Mu’minaa fi Munaafiqni addaan baafamuu?
Eeyyen! Namoonni hundu arrabaan “Rabbiitti amanne, Islaama qabanne” jechuu danda’u. Garuu dubbii isaanii kana keessatti hangam dhugaa akka ta’an ifatti baasuf Rabbiin osoo isaan hin qorre hin dhiisu. Ta’uu baannan, namni dhugaati fi sobaa addaan hin baafamu. Yeroon namni dhugaa fi sobaa addaan baafamu yeroo wanti jibbamaan (rakkoon) isa qunnamudha. Yeroo kanatti, haqiiqaan (dhugaan keessa isaa jiru) ifatti baha. Suuratu Al-Ankabuut irraa keeyyattoonni armaan gadii kana nuuf ibsu.

Mee haa hordofnu
1 2 3 9