Tafsiira Suuratu Az-Zumar-guutuu

Suuran (boqonnaan) tuni suuratu Az-Zumar. Suurah bareeddu nama hawwattu, nama itti dukkanaa’e tan abdachiistu, nama gaflaa keessatti lixee of dagate tan dammaqsitu, nama beekumsaaf dheebote beekumsa akka dammaa mi’aawaa fi akka aannanii namatti tolu tan nama obaastu, Suuratu az-Zumar. Nama jijjirama barbaadeef kunoo tafsiira (ibsa) suuratu Az-Zumar. Buusuf linki kana tuqaa: https://sammubani.files.wordpress.com/2020/03/tafsiira-suuratu-az-zumar.pdf

Tafsiira Suuratu Az-Zumar-Xumura

Kunoo kutaa Xumuraa suuratu Az-zumar. Akkuma yeroo darbe jenne zumar jechuun “garee garee”dha. Namoonni addunyaa keessatti garee garee ta’uun badaas ta’i gaarii hojjatan, akkasuma Guyyaa Murtiis garee gareen ta’uun jazaa hojii isaanii argatu. Har’a, aayata hafan sadan ilaalun jalatti suuratu az-zumar ni guduunfina. Haala kanaan, suurah barreeddu torban sadiif waliin turre ni xumurra. Garuu hojii irra oolchun hanga du’aatti nu waliin tura. Guduunfaa keessatti qabxiileen ijoon waan tuqamaniif namni hundu akka dubbisu ni affeerama.

Itti Haa fufnu

Tafsiira Suuratu Az-Zumar-kutaa 20

Tarii jireenya keessatti wantoota nama sodaachisanii fi rifachiisan baay’ee arguu fi dhagayuu dandeenya. Boombin ykn niwuklarri yommuu dhooyu hangam akka nama rifachiisu ni beekna. Garuu kunniin wanta manneen diigu ykn namoota fixuudha. Garuu Guyyaa tokko sagaleen cimaan addunyaa guutuu diddiigu, lubbu-qabeenyin itti dhuman ni argama. Guyyaa kana Guyyaa Qiyaamaa jennaan. Mee har’a kutaa gara dhumaa suuratu Az-Zumar kana keessatti wanta garmalee rifachisaa adeemsifamu kanaa fi jazaa namootaa haa ilaallu. Tarii Guyyaa cimaa kana beekun of qopheessuuf tattaafanna.

Itti Haa Fufnu

Fuulli Namoota Rabbiin irratti Sobanii Gurraacha’u fi Milkii Muttaqootaa

TAFSIIRA SUURATU AZ-ZUMAR-KUTAA 18
Addunyaan tuni iddoo qormaataa erga taate, iddoo fi yeroon firiin Qormaataa itti mul’atu jiraachu qaba. Akkasi miti ree? Addunyaan tuni namoota jalqaba irraa kaase hanga dhumaa jiran hundaaf qormaata waan taatef, firiin qormaata asirratti hin mul’atu. Mee itti yaadi, osoo barattoonni qoramanuu firiin qormaata ifa ni bahaa? Dhugumatti, hangi qormaanni dhumatutti ifa hin bahu. Haaluma kanaan, hanga namoonni addunyaa tana keessatti dhufu qaban dhufanii xumuramanitti yeroon firiin qormaata itti mul’atu hin jalqabamu. Yeromaa qormaanni addunyaa tanaa xumuramu, firiin mul’achuu eegala. Kunis Guyyaa Qiyaamaa jalqabama. Rabbiin subhaanahu wa ta’aala wanta darbe, ammaa fi gara fuunduraatti dhufu hunda waan beekuf, wanta Guyyaa san adeemsifamu muraasa isaa nuuf hime jira. Mee har’a achi keessaa haala namoota kufanii fi milkaa’anii haa ilaallu:

Itti haa Fufnuu

Adabbiin Dura Gara Gooftaa Keessanii Deebi’aa

TAFSIIRA SUURATU AZ-ZUMAR-KUTAA 17
Kutaa kana keessatti seerota Rabbii olta’aa keessaa seera tokko ni baranna. Innis, namni adabbiin Rabbii bu’uun dura badii irraa buqqa’uun gara Isaatti deebi’ee fi Isaaf ajajame, adabbii jalaa ni baha. Namni didee badii isaa itti fufe immoo adabbiin yommuu dhufu, nama isa gargaaree adabbii jalaa isa baasu hin argatu. Keeyyattoonni (aayaatni) armaan gadi dhugaa kana ifa godhu:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Az-Zumar-Kutaa 13

Kutaa kana keessatti haqaan gabbaramaan Rabbii tokkicha akka ta’ee fi ibaadaan Isaaf malee wanta biraatiif akka hin taane ragaaleen ni mirkaneessa. Itti aanse, Qur’aanni namoota qajeelchuuf akka bu’ee fi waa’ee nama ittiin qajeelee fi nama irraa jallate ni hima. Namni Qur’aanan qajeele eenyuun fayyadaa? Namni Qur’aana irraa jallatee fi didee eenyun miidhaa? Deebii kanaa gara jalaatti ni arganna.

Itti Haa fufnu
1 2 3 7