Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 3

Yeroo Kam Mu’minaa fi Munaafiqni addaan baafamuu?
Eeyyen! Namoonni hundu arrabaan “Rabbiitti amanne, Islaama qabanne” jechuu danda’u. Garuu dubbii isaanii kana keessatti hangam dhugaa akka ta’an ifatti baasuf Rabbiin osoo isaan hin qorre hin dhiisu. Ta’uu baannan, namni dhugaati fi sobaa addaan hin baafamu. Yeroon namni dhugaa fi sobaa addaan baafamu yeroo wanti jibbamaan (rakkoon) isa qunnamudha. Yeroo kanatti, haqiiqaan (dhugaan keessa isaa jiru) ifatti baha. Suuratu Al-Ankabuut irraa keeyyattoonni armaan gadii kana nuuf ibsu.

Mee haa hordofnu

Tafsiir Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 1.2

Caalatti ifa akka ta’uuf suuratu Al-Ankabuut irraa aayah 1-7 jiran ilaalchise wanta imaamu Ibn Al-Qayyim jedhe mee itti haa daballuu.
Aliif Laam Miim. Sila namoonni ‘Amanne’ jechuu qofaan osoo hin qoramiin dhiifamu yaadu? Dhugumatti, warra isaanin duraas qorree jirra. Dhugumatti Rabbiin warra dhugaa beekuf jira, sobdootas beekuf jira.” Suuratu Al-Ankabuut 29:1-3
Suurah (boqonnaa) tana keessatti Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa nama dhugaa fi nama kijibaa, mu’minaa fi kaafira, nama Isa galateefatu, gabbaruu, fi nama Isarraa garagalu, wanta biraa gabbaruu adda baasuf uumamtoota Isaa akka qoru ni dubbate.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 1.1

Warra dukkana keessaa gara ifaatti, dhiphinna keessaa gara bal’innaatti, dhama’iinsa keessaa gara qajeelinnaatti bahuu barbaadaniif Qur’aanni furmaata hundarra caaludha (best solution). Kunoo, suuratu Al-Ankabuut boqonna ajaa’ibaa dhugaa jireenyaa namatti himtuudha. Yeroo qormaataa fi rakkoo iimaanni kee akkami? Kaayyoon namoota qoruu maalidhaa? Namni dhugaa fi kijibaan yoom addaan baafamaa? Gaafilee kanniiniif deebii yoo barbaadde deebii quubsaa siif kennaa na qo’adhu jetti suuratu Al-Ankabuut.

Haa Jalqabnu

Tafsiira Suuratu Qaaf-Xumura

Kunoo Suuratu Qaaf, boqonnaa bareeddu osoo ilaallu as geenye. Dhugumatti boqonnaan tuni shakkii fi dhama’iinsa baay’ee saaqxi. Gaafi, “Namni erga bututee daaraa ta’e booda ni kaafamaa?” jedhuuf deebii gaha deebisti. Namoota qorachuuf jecha du’aan booda kaasun dirqama erga ta’ee wanta qorannoo fi murtiif barbaachisu ni ibsiti. Har’a kutaa xumuraa suuratu Qaaf ni ilaalla.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Qaaf-kutaa 7

Namoonni yommuu qabeenya baay’ee fi humna cimaa horatan, balaa kamiyyuu akka ofirraa deebisan godhanii yaadu. Kanaafi, dachii keessatti wanta fedhan hojjachuu fi daangaa darbu barbaadu. Seenaa keessatti dhaloonni qabeenyaa fi humna ofii dinqisiifachuun daangaa darban, ergasii addunyaa irraa badan baay’eedha. Qabeenyi fi humni isaanii homaa isaan hin fayyanne. Dhaloota sababa badii isaaniitiin addunyaa tana irraa duguugaman irraa barnoota baay’ee fudhanna. Qur’aanni seenaa isaanii dhiyeessun namoota ittiin gorsa. Mee haa ilaalu.

Itti Fufi

Tafsiira Suuratu Qaaf-Kutaa 6

Namni addunyaa tana keessa yommuu jiraatu uumamtonni gosa lamaa kan inni ijaan hin agarre isatti qindaa’u. Uumamni tokko hojii isaa kan galmeessu yommuu ta’u, uumamni biraa immoo wanta badaatti kan isa kakaasu fi waamudha. Kutaa darbe keessatti malaykoonni lama nama waliin ta’uun hojii namaa akka galmeessan ilaalle jirra. Kuni haqa hin jijjiramneedha. Gama biraatin sheyxaanni badiitti nama kaasu nama waliin jira. Akka dhiigni qaama keessa naanna’utti nafsee namaa keessa deemun baditti waama. Mee wanta sheyxaanni kuni Guyyaa Murtii jedhu haa ilaallu.

Itti Haa Fufnu
1 2 3 4 10