Siiraa-Lakk.14

Mana Al-Arqam ibn Abi Al-Arqam (Daarul Arqam)
Kitaabban siiraa akka himanitti, erga Sa’d bin Abi Waqqaas mushrika tokkoon walitti bu’een booda manni Al-Arqam akka iddoo wal gahii iccitii Muslimotaatti filatame. Ibn Is’haaq ni jedha: Sahaabonni Nabiyyii (SAW) salaatu yommuu barbaadan ummata isaanii irraa dhokachuun gara karaa gaarren Makkaatti dhiyaatan deemun achitti salaatu turan. Karaa gaarreen Makkaa keessaa karaa tokko keessatti Sa’d bin Abi Waqqaas guyyaa tokko garee sahaabota Nabiyyii (SAW) waliin ture. Osoo isaan salaatanu gareen mushriikota isaan biraan darban. Mushrikoonni wanta sahaabonni hojjatan kanaaf garmalee isaan irratti jibban, hanga wal lolan gahanitti jechoota badoo itti dubbatan. Ergasii Sa’d bin Abi Waqqaas lafee luka gaalaatin mushrikoota keessaa nama tokko dhayee madeesse. Kuni Islaama keessatti dhiiga jalqabaa jigfameedha.”

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.13.2

5-Islaamawu Abu Bakr As-Siddiiq
Abu Bakr Siddiiq dhiiroota gurguddoo fi sadarkaa qaban bilisaa keessaa nama jalqaba Nabiyyitti (SAW) amaneedha. Ergamuun dura nama Nabiyyitti garmalee dhiyoo ta’eedha. Isa ilaalchisee Nabiyyiin (SAW) ni jedhan: Abu Bakr malee namni ani gara Islaamatti waame hundi isa bira gufuu, duubatti jechuu fi sirritti ilaalutu ture. Yommuu ani gara Islaamatti isa (Abu Bakrin) waamu osoo homaa hin shakkinii fi hin turin gara Islaamatti fiige.” (Siiratu An-Nabawiyyatu-Abu Shuhbata (1/284) ilaali)

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.13.1

Da’waa (Waamicha) Dhoksaa (Ad-Da’watu Sirriyatu)
Nabiyyiin (SAW) amma Rabbii rahmata godhaa fi Arjaa ta’eef nabiyyii ta’uu isaa mirkaneefatanii jiru. Suuratu Al-Alaqaan nabiyyi ta’an. Yommuu Malaykaan Jibriil (aleyh salaam) si’a lammataatif dhufu Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa aayaata tannin irratti buuse:

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.12

Mallattoolee Nabiyummaa Nabiyyiin (SAW) argan
Nabiyyiin (SAW) ergamuu yommuu hedanitti mallattooleen baay’een isaaniif mul’atanii jiru. Isaan keessaa: Malaykaan Jibriil goda Hiraa keessatti itti dhufuun dura, Nabiyyiin (SAW) abjuu dhugaa arguu turan. Wanti inni abjuu keessatti arge hundi jireenya dhugaa (real life) keessatti akkuma argetti ni uumama. Akkasumas, keessa isaatti jijjiramni dhufuu jalqabe. Kophaa ta’uu fi ibaadan isa biratti garmalee jaallatamaa ta’e. Goda Hiraa keessatti kophaa bahuun ibaada gochaa ture. Godni Hiraa Kaaba dhiya Makkaatti kan argamuudha. Achi keessatti halkan baay’eef ibaada godha. Yeroo garii halkan 10 yeroo garii immoo hanga ji’a gahuutti. Ergasii gara mana ofiitti ni deebi’a. Mana keessa yeroo muraasaaf turee galaa qopheefachuun gara godaatti deebi’a.

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.11.2

Nabiyummaa Muhammad (SAW) fudhachuf Qophii Namootaa
Ibn Taymiyaan ni jedha: “Warri kitaabaa (Yahuudota fi Kiristanoonni) amaloota Nabii Muhammad (SAW) isaan biratti kitaabban darban keessatti beekuun, isaan irraa oduu mutawaatira ta’eedha. (Mutawaatira jechuun oduu namoonni baay’een odeessan yommuu ta’uu namoonni kunniin bakka tokkotti walitti dhufuun oduu sobaa uumuu kan hin dandeenyedha.) Ibn Taymiyaan itti aanse ni jedhe, “Nabiyyoonni isa dura dhufan dhufaati isaa akka gammachiisan karaa adda addaatin ni beekkama:

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.11.1

Ka’aba Ijaaru keessatti hirmaachuu
Yommuu Nabii Muhammad (SAW) umriin isaa 35 gahu, Qureeshonni ijaarsa Ka’abaa haaromsuuf walitti qabaman. Dhaabni Ka’abaa ibiddi fi lolaan waan tuqeef dhodhoo’u jalqabe. Ka’abaan akkuma nabii Ibraahim (aleyh salaam) ijaaretti turte. Dheerinnaan nama jiddu-galeessaa yommuu caaltu dhagaa dhoqqeen ykn simintoon wal hin qabsiifamne walirra tuulamuun tan ijaarramtedha. Qureeshonnis Ka’abaa diiganii olkaasu fi xaaraa itti gochuu barbaadan. Garuu diigu ni sodaatan. Waliid ibn Mughiirah ni jedhe: “Diiguu anatu jalqaba.” Akaafaa ol fuudhee Ka’abaa cinaa dhaabbachuun akkana jedhe, “Yaa Rabbii! Karaa irraa hin jallanne, kheeyri malee homaa hin barbaannu.”

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.10

Nabiyyiin (SAW) Khadijaaf daldaluu fi Ishii Fuudhuu
Khadiijaa bint Khuwaylid dubartii abbaan manaa ishii irraa du’ee fi kabajaaf qabeenya tan qabdu turte. Qabeenya ishiitiin akka daldalan dhiirota ni qaxarti turte. Yommuu waa’een dhugummaa dubbii, amaanaa eeguu fi bareedinni akhlaaqa Nabii Muhammad (SAW) ishii gahuu, qabeenya ishiitiin daldalaa ta’uun gara Sooriya akka deemu isatti dhiyeessite. Daldaltoota biroo caalaa qabeenya akka isaaf kennitu waadaa ni seente. Innis kana fudhachuun tajaajilaa ishii Maysiira jedhamuu waliin gara Sooriyaa imale. Nabiyyiinis Sooriya erga gahee meeshaa manaa baheen ni gurgure. Meeshaa barbaadus ni bite. Gara Makkaa erga deebi’ee booda Khadiijaan qabeenya ishiif fide ni gurgurte. Qabeenyi ishiis dachaa ta’e.

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.9

Eeggumsa Rabbiin Nabiyyiif godhee
Rabbiin subhaanahu wa ta’aala Nabiyyii Isaa shirkii jaahiliyyah fi sanama gabbaruu irraa eege jira. Imaamu Ahmad Musnada isaa lakk.(17947) keessatti akka gabaasetti Hishaam bin Urwah abbaan isaa akkana jedha: Ollaan Khadijaa tokko Nabiyyiin Khadiijaan osoo akkana jedhuu dhagahee jira nan jedhe: “Yaa Khadiijaa! Rabbiin kakadhee! Laata gonkumaa hin gabbaru, Uzaas hin gabbaru.” (Laata fi Uzaa maqaalee sanama yeroo san waaqefatamaniiti). Nabiyyiin (SAW) foon horii sanamaaf qalamee hin nyaatu ture.

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.8

Hojii Tiikaa irratti Bobba’uu
Nabiyyiin (salallahu aleyh wassalam) erga akaakayyuun isaa du’ee booda abbeeraa isaa, Abu Xaalib jalatti guddifamu fi kunuunfamu jalqabe. Abu Xaalib nama galiin isaa xiqqaa ta’eedha. Nabiyyiin abbeeraa isaa kana gargaaruf tiiksee ta’uun hoolota eege. Nabiyyiin (SAW) isaa fi nabiyyoonni isaan dura darban hoolota akka tiiksan ni beeksiisa. Inni warra Makkaatiif yeroo ijooollummaa hoolota tiiksaa ture. Haqa isaas (mindaa) abbaa hoolotaa irraa ni fudhata. Hadiisa sahiih ta’ee keessatti Ergamaan Rabbii (SAW) akkana jedhan: “Rabbiin nabiyyi hin ergine, hoolota kan tiikse yoo ta’ee malee.” Sahaabonni (namoonni nabiyyi waliin turanii fi amanan) ni jedhan, “Atillee moo?” Nabiiyyinis ni jedhe, “Eeti! Warra Makkaatiif Qaraarixa irratti tiiksafii ture.” Sahiih Al-Bukhaari 2262

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi

Siiraa-Lakk.7

Du’a Haadha Nabiyyii (SAW), fi Nabiyyiin Akaakayyuu isaa jalatti guddachuu ergasii abbeeraa isaa jalatti
Akkuma yeroo darbe jenne abbaan Nabiyyii (SAW), Abdullah ibn Abdul Muxxalib osoo nabiyyiin garaa keessa jiran addunyaa tana irraa godaane (amri ta’e). Daldalaaf gara Sooriyaa deemee osoo deebi’aa jiruu karaa irratti dhibame. Magaalaa Madiinaa iddoo eessummaan isaa jiran yommuu gahu ni du’e.

Dabalata Dubbisuuf
Kana Raabsi
1 2