Siiraa-Lakk.24.1

Bara Gaddaa fi Qormaata Xaa’if
1ffaa-Bara Gaddaa
Du’a Abu Xaalib
Duuti Abu Xaalib, Baniin Haashim bakka hawaasummaa fi diinagdeen itti uggurame (cufame) keessaa erga bahanii booda ture. Kunis Nabiyyiin (SAW) erga ergamani waggaa kurnaffaa irratti ture. Abu Xaalib Nabiyyi marsee eegaa fi isaaf jedhee dallanaa ture. Qureeshonni isa ni ulfeessu. Yommuu duuti isatti dhufte, warroonni shirkii leellisan isatti dhufuun akka amanti isaa irratti gadi dhaabbatu fi Islaama keessaa akka hin seenne isa jajjabeessan. Akkana jedhaniin, “Amanti Abdulmuxxalib ni dhiistaa?” Nabiyyinis (SAW) akkana jechuun Islaama isatti dhiyeesse: “Laa ilaah illallah jedhi, jecha tanaan Guyyaa Qiyaamaa siif ragaa bahaati.” Abu Xaalibis ni jedhe: Osoo Qureeshonni, “obsa dhabuutu jecha tana akka jedhu isa taasisee” jechuun na xiqqeessu baatanii, silaa jecha tana jechuun gammachuu ijaa siif kennaa ture. Ergasii, Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa aayah tana buuse:

Itti fufi…

Siiraa-Lakk.23.2

Godaansa gara Habashaa
Akkuma kutaa darbe keessatti jennee godaansi biyya kufrii itti hacuucaman keessaa gara biyya nagahaan amantii ofii itti gaggeessanitti bahuudha. Yommuu Nabiyyiin (SAW) ergaman cunqursaan mushrikoonni Muslimoota irraan gahan guyyaa guyyaan dabalu itti fufe. Kanarraa kan ka’e, iddoo nagahaatti godaanuuf dirqaman. Yeroo sanitti iddooleen nagaha namoonni itti hin cunqurfamne keessaa tokko lafa Habashaa (Itiyoophiyaa) ti. Sahaabonni gara Habashaatti godaanun sadarkaan Habashaan seenaa Islaamaa keessatti qabdu kan dagatamu miti. Mee har’a seenaa kana ilaaluuf haa yaallu. Isin qophiidhaa?

Itti Fufii..

Siiraa-Lakk.23.1

Godaansa gara Habashaa
Hiika Godaansaa fi Mindaa isaa
Jireenya keessatti namni bakka tokko irraa bakka biraa qubachuun ni jiraata. Adeemsa kanaan “godaansa” jennaan. Jecha biraatin godaansa jechuun bakka tokko irraa deemun bakka biraa qubachuudha. Warri baadiyaa bonaa fi ganna bakka adda addaatti horii fi hoolota isaanitiin godaanu. Takkaa gara baddaa takkaa immoo gara gammoojji godaanun jireenya ofii gaggeessu. Sababni isaan itti godaananiif beelladoota isaaniitiif marga dheedamu barbaadudha. Tiiksen rakkoolee godaansa kana keessa jiru hunda danda’uun beelladota eega. Beelaa fi qorra baddaa obsaan dabarsa.

Itti Fufi…

Siiraa-Lakk.22

Nabiyyummaa booda gara dhuma waggaa 7ffaatti uggura dinagdee fi hawaasummaa
Akkuma Qureeshonni Muslimoota rakkisuu itti fufaniin, akkasuma Muslimoonnis amanti isaanii irratti cimuu itti fufan. Islaamnis gosoota Arabaa hedduu keessaa babal’achuu itti fufe. Kanarraa kan ka’ee Qureeshonnis rakkisuu keessatti daran gara-jabeenyi fi cunqursitoota ta’u jalqaban. Nabiyummaa booda jibbiinsi isaan Muslimootaaf qaban fiixe ol’aanaa irra gahuu irraa kan ka’e Muslimoota fi fira Nabiyyii waliin daldalu akka dhaaban ni murteessan.

Itti Fufi…

Siiraa-Lakk.21

Isiniif amanti keessantu jira, anaafis amanti kiyyatu jira
Yommuu mushrikoonni ciminnaa fi jabeenya Muslimoonni amanti isaanii irratti qaban argan, amanti isaanii irraa duubatti deebisuun akka hin danda’amne abdii kutuu jalqaban. Garuu karaa gowwummaa fi hanqinna yaada isaanii agarsiisu hordofuu jalqaban. Gara Nabiyyii (SAW)namoota akka Aswad ibn Abdul Muxxalib, Waliid ibn Mughiirah, Umayyah ibn Khalaf, Al-Aas ibn Waa’il erguun akkana jedhan, “Yaa Muhammad! Koottu waan ati gabbartu nutis haa gabbarru. Atis wanta nuti gabbarru ni gabbarta. Nu fi atis dhimmicha keessatti waliin haa hirmaannu. Kan ati gabbartu wanta nuti gabbaruu caalaa gaarii yoo ta’e, nuti isarraa qooda keenya fudhanna. Wanti nuti gabbarru wanta ati gabbartu kan caalu yoo ta’e, ati qoode kee isarraa fudhatta.” Kana ilaalchisee Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa suurah buuse:

Itti Fufi…

Siiraa-Lakk.18.3

Azaa fi rakkisuu sahaabota Nabiyyii (SAW) qunnamekutaa 4ffaa
5-Mus’ab ibn Umeyr (Radiyallahu anhuu)
Makkaan keessatti Mus’ab ibn Umeyr ijoollee hundarra qanani’aa fi of faayu ture. Abbaa fi haati baay’ee isa jaallatu turan. Haati isaa Mali’at dubartii qabeenya baay’ee qabdu turte. Uffata hundarra gaarii fi laafaa ta’e isa uwwisti. Mus’ab warra Makkaa keessaa hundarra shittoo urgaa’a dibata. Kophee hundarra gaarii taate godhata. Haati isaa garmalee isa jaallachuu irraa kan ka’e, yommuu hirribaa ka’u akka nyaatuuf teemira, eeybi fi dhadhaa walitti makte kubbaayyaa keessa gochuun mataa isaa bira keetti.

Itti Fufi…
1 2 3 4