Siiraa-Lakk.8

Hojii Tiikaa irratti Bobba’uu
Nabiyyiin (salallahu aleyh wassalam) erga akaakayyuun isaa du’ee booda abbeeraa isaa, Abu Xaalib jalatti guddifamu fi kunuunfamu jalqabe. Abu Xaalib nama galiin isaa xiqqaa ta’eedha. Nabiyyiin abbeeraa isaa kana gargaaruf tiiksee ta’uun hoolota eege. Nabiyyiin (SAW) isaa fi nabiyyoonni isaan dura darban hoolota akka tiiksan ni beeksiisa. Inni warra Makkaatiif yeroo ijooollummaa hoolota tiiksaa ture. Haqa isaas (mindaa) abbaa hoolotaa irraa ni fudhata. Hadiisa sahiih ta’ee keessatti Ergamaan Rabbii (SAW) akkana jedhan: “Rabbiin nabiyyi hin ergine, hoolota kan tiikse yoo ta’ee malee.” Sahaabonni (namoonni nabiyyi waliin turanii fi amanan) ni jedhan, “Atillee moo?” Nabiiyyinis ni jedhe, “Eeti! Warra Makkaatiif Qaraarixa irratti tiiksafii ture.” Sahiih Al-Bukhaari 2262

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa-Lakk.7

Du’a Haadha Nabiyyii (SAW), fi Nabiyyiin Akaakayyuu isaa jalatti guddachuu ergasii abbeeraa isaa jalatti
Akkuma yeroo darbe jenne abbaan Nabiyyii (SAW), Abdullah ibn Abdul Muxxalib osoo nabiyyiin garaa keessa jiran addunyaa tana irraa godaane (amri ta’e). Daldalaaf gara Sooriyaa deemee osoo deebi’aa jiruu karaa irratti dhibame. Magaalaa Madiinaa iddoo eessummaan isaa jiran yommuu gahu ni du’e.

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa-Lakk.6

Sanyii Nabiyyii (Salallahu aleyh wassallam (SAW))
Kutaa darbe keessatti waa’ee gosa Qureesha yommuu ilaallu sanyii Nabiyyi tuttuqne turre. Sanyiin Nabiyyi sanyii hawaasa keessatti kabajamtu fi beekkamtu taatedha.Mee amma gaabbinnaan sanyii Nabiyyi haa ilaallu:
Imaamu Al-Bukhaarin sanyi Nabiyyi haala kanaan tarreessa (hubadhu: “Ibn” jechuun “ilma”)
Muhammad ibn Abdullah ibn Abdul-Muxxalib ibn Haashim ibn Abd-Manaaf ibn Qusayy ibn Kilaab ibn Murrah ibn Ka’ab ibn Lu’ayy ibn Ghaalib ibn Fihr ibn Maalik ibn Nadr ibn Kinaanah ibn Khuzaymah ibn Mudrikah ibn Ilyaas ibn Mudar ibn Nizaar ibn Ma’ad ibn Adnaan” Sahiih Al-Bukhaari 3851

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa-Lakk.5

Seenaa Warra Arbaa (As’haabul Fiil)
Seenaan kuni Qur’aana fi hadiisan kan mirkanaa’edha. Qur’aana keessatti suuratu fiil gara seenaa kanaa akeekti. Boodarratti suurah tana guutuu ishii ni dhiyeessina. Hadiisa keessatti immoo: Rasuulli (SAW) yeroo Hudeybiyah hanga bakka As-Saniyyah jedhamtu gahanitti adeemsa itti fufan. Bakka kanatti gaalli inni yaabbatu jilbifattee gara fuunduraatti deemu didde. Namoonni ni jedhan, “Hal,Hal! (Jecha kana yommuu gaalli deemu didde itti fayyadaman) Dhaabbachuu didde akkasumatti jilbifattee turtee. Ammas namoonni ni jedhan, “Al-Qaswaa [lafatti] gogde.(Al-Qaswaa gaala nabiyyiiti (SAW)). Nabiyyinis (SAW) ni jedhan: Al-Qaswaan hin gogne, suni amala ishiiti miti. Garuu arba Kan qabetu ishiis qabee. (Akkuma Rabbiin arba Abraha gara fuunduraatti akka hin deemne dhoorge, gaala tanas akka hin deemne dhoowwe.) (Sahiih Al-Bukhaari 2731)

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa-Lakk.3

Nabii Muhammad (SAW) Maaliif Araboota irraa ergaman?
Siiraa kutaa darbe keessatti haala ummataa fi amantii addunyaa jaarraa 6ffaa ilaalle turre. Jaarraan kuni jaarra dukkanni wallaalummaa fi zulmii addunyaa haguugeedha. Karaan tokkichi dukkana kana itti deemsiisan aduun nabiyyummaa bahuudha. Garuu Nabiyyiin kuni eessaa yoo bahe, dukkana kana salphatti deemsiisuun danda’amaa? Haala ummataa fi teessuma lafaa bakka Nabiyyiin kuni keessaa bahuu qorachuun baay’ee barbaachisaadha. Ummata filoosofin guuttame keessaa osoo nabiyyiin bahee sila filoosofii sani fi yaada badaa qalbii isaanii irraa haaqun hangam akka ulfaatu mee itti yaadi! Ammas, ummata dabeessaa fi gootummaa hin qabne keessaa Nabiyyiin osoo bahee silaa akkamitti ummanni kuni itti gaafatamumma ergaa Rabbii baadhachuun ummata birootti geessu danda’aa? Ammas, teessumni lafaa handhuura addunyaa irraa kan fagaate fi addunyaa biroo dhaqqabuuf kan ulfaatu yoo ta’e, nabiyyin bakka akkanaati yoo bahee akkamitti ergaa kana addunyaatti geessun danda’amaa? Kanaafu, ifa nabiyummaa addunyaa ibsu kanaaf bakka sirrii filachuun barbaachisaadha. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa ni jedha:

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa-Lakk.2

Jaarraa 6ffaa keessaa haala Amantii Addunyaa
Kutaa darbe irraa itti fufuun haala amanti addunyaa jaarraa 6ffaa keessa ture ilaalla. Jaarraa kana keessa amantiwwan gurguddoo fi kitaabban durii ilmaan namaa dukkana keessa ni baasan jedhamanii yaaddaman, namoota fafee fi munaafiqotaaf taphaa fi baacoo ta’e jira. Biiftuun Islaama guddoon dhooyun dura dhalli namaa marsaa seenaa keessatti marsaa sadarkaa gadi aanaa keessa jiraataa turan. Dhimmoota amantii, diinagdee, siyaasaa, hawaasummaa fi jireenya isaanii guutuu keessatti jeequmsa guddaan rakkachaa turan. Wallaalummaan amantii fi yaada isaanii kan too’ateedha. Doofummaan, fedhiin qullaan, akka fedhan ta’uun, badiin, of-tuuluu fi cunqursaan amaloota jaahilliyah (wallaalummaa) ifa bahanii fi addunyaa namoota too’atan ta’anii jiru.

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa-Lakk.1

Nabii Muhammad (SAW) ergamuun dura jaarraa 6ffaa keessa haala addunyaa (Zamana Wallaalumma (Jaahiliyyah))
Addunyaan wantoota wal faalleessan lamaan tan guuttamteedha. Ifa fi dukkanni, adii fi gurraachi, mu’minaa fi kaafirri, fi kkf wantoota wal faallessaniidha. Seenaa dhala namaa keessatti nabiyyoonni ifa beekumsaa namootaaf ibsuun dukkana namarraa oofu. Yeroma Nabiyyoonni kunniin du’anii fi hordoftoonni isaanii itti gaafatamummaa isaanii bahuu dhiisan, dukkanni wallaalummaa fi zulmii addunyaa haguuga. Seenaa keessatti, nabiyyoonni dukkana kana oofan yeroo adda addaa ni bahu. Wal-duraa duubaan yeroo isaanii eeggatanii erga dhufanii booda Nabiyyiin xumuraa Nabii Muhammad (SAW) dhufuun addunyaaf ibsaa guddaa ta’anii jiru. Ibsaa kana dura haalli addunyaa jaarraa 6ffaa maal akka ture beekun, gatii nabiyummaa, maaliif akka ergamee fi jijjirama inni fide salphatti akka hubannu nu taasisa. Waa’ee kana osoo hin beekin cal’isne dhaloota nabiyyii irraa yoo kaane rakkoodha. Kanaafi, hayyuun beekkamaan Abul Hasan Nadawii akkana jedha:

Dabalata Dubbisuuf

Siiraa (Seenaa Nabii Muhammad (SAW))-Seensa

Dhugumatti Faaruun hundi kan Rabbiiti. Isa ni faarsina, ni gargaarsifanna, araarama Isa kadhanna. Sharriwwan nafsee teenyaa fi hamtuwwan hojiiwwan keenyaa irraa Rabbiin eeggamna. Nama Rabbiin qajeelche kan isa jallisu hin jiru. Nama Rabbiin jallinna keessatti dhiise kan isa qajeelchu hin jiru. Rabbii Tokkicha shariika hin qabne malee dhugaan gabbaramaan akka hin jirre ragaa nan baha. Akkasumas, Muhammad gabrichaa fi Ergamaa Isaa ta’uu ragaa nan baha.

Dabalata Dubbisuuf
1 2 3 4