Rabbitti Amane-Kutaa 2

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Rabbii Tokkichatti amananii Isaaf harka kannuu fi ajajamuun shakkii, jeequmsaa fi dhiphinna hangana hin jedhamne irraa nama baraara. Sababni guddaan namni jireenya keessatti mi’aa tasgabbii dhabuuf Rabbii isaa irraa waan garagaluufi. Gammachuu fi tasgabbiin guutuun inni jireenya keessatti barbaadu isaaf galma kan gahuu yommuu inni Rabbii isaatti shakkii tokko malee amanee fi Isaaf ajajameedha. Kutaa darbe irraa itti fufuun ragaa lammataa haa ilaallu:

Dabalata Dubbisi

Rabbitti Amane-Kutaa 1ffaa

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Hundeen amantii inni guddaan Rabbii Tokkichatti amanuudha. Amantiin namaa sirrii kan ta’u yoo Rabbii Olta’aatti shakkii tokko malee dhugaan amananiidha. Ta’uu baannan, namni jireenya isaa soba irratti ijaara. Rabbitti amanuun fixrah (uumama qulqulluu) nama hundaa keessa jiruudha. Garuu yeroo dhiyoo kana keessatti wantoonni nama rifachiisan argamaa jiru. Awroppaa irraa jalqabuun biyyoota biraatti babal’ataa kan jiruudha. Wanti nama rifachiisu kunis, “Eetisim (Ilhaad)” wanta jedhamuudha. Eetisimiin kuni “Rabbiin hin jiru, wantoonni kunniin ofiin argaman” jechuun labsa. Wanta ijaan mul’atu kana malee wanti ijaan hin mul’anne biraa hin jiru jechuun lallabu. Dhugumatti yaanni akkanaa yaada nama hollachiisu fi sodaachisuudha.

Dabalata Dubbisi

Uumama Namaatti Xinxallu-Kutaa 7

Namni jireenya keessatti sodaa fi gaddi akka isarraa deemu barbaada. Hanga fedhe qabeenyaa haa qabaatu, sadarka guddaa irraa haa jiraatu, imaanni qalbii keessa yoo hin jiraatin, gara hundaan sodaa fi gaddi isa haguuga. Qabeenyi isa jalaa yoo bade, garmalee gadda. Qabeenya yommuu argatu immoo na jalaa fudhatama ykn bada jechuun garmalee sodaata. Tasgabbii qalbii hin qabu. Kanaafu, namni akkamitti sodaa fi gadda kana ofirraa oofuun tasgabbii qalbii argachuu danda’a? Qabeenya yommuu dhabuu ni gadda, yoo argatuu immoo ni sodaata. Kanaafu, qabeenyi sodaa fi gadda isarraa oofu danda’aa? Dhugumatti qabeenyi qofti gaddaa fi sodaa oofuu hin danda’u. Furtuun sodaa fi gadda ofirraa ittiin oofan Rabbii olta’aatti amanuu fi Isaaf ajajamuudha. Kanaan alatti gonkumaa furmaanni biraa hin argamu. Qur’aana keessatti, “Isaannan amananii, iimaana isaanii zulmiin walitti hin makin isaaniif tasgabbiitu jira. Isaanis qajeelfamoodha.” Suuraa Al-An’aam, Ayah 82

Dabalata Dubbisi

Uumama Namaatti Xinxallu-Kutaa 6

Akkuma gabrichi Gooftaa Isaa beekuuf tarkaanfi fudhatuu fi Isaaf ajajamuun mi’aa iimaanaa dhandhamaa adeema. Akkuma iimaanaa dhandhamuun gammachuu fi tasgabbiin gara hundaan isa marsu. Gammachuu fi tasgabbiin iimaana irraa argamuu garmalee guddaa ta’uu irraa kan ka’e jecha ittiin ibsu hin qabu. Abbuma iimaana dhandhametu kana beeka. Akkuma gabrichi hiyyeessi fi dadhabaan gara Rabbii Dureessaa fi Jabaatti dhiyaatuun ulfaatinni, dhiphinni fi gadadoon jireenyaa hir’ataafi adeema. Garuu kana jechuun maallaqa fi qabeenya baay’ee ni argata jechuudhaa? Tarii argachuu danda’a. Haa ta’uu malee, wanta qabeenya caalu argata. Innis, tasgabbii fi gammachuu qalbiiti. Qabeenya addunyaa guutuu osoo walitti qabanii tasgabbii fi gammachuu kana bituuf tattaafatanii, gonkumaa bitu hin danda’an. Kanaafu, gabrichi akkuma Mawlaatti dhiyaatun wanta maallaqaan gonkumaa hin bitamne argata. Innis tasgabbii fi gammachuu namni hunduu dharra’uudha. Maal qaba Rabbii ofiitiif ajajamanii tasgabbii fi gammachuu tana osoo bitatanii. Gabayaan banaadha. Garuu gatii ishii kafaluu didan malee. Gatiin tasgabbii fi gammachuu, Rabbitti, Aakhiraatti fi hundeewwan iimaana hafanitti amanuu fi Isaaf ajajamuudha. Har’as uumama keenyatti xinxalluu itti haa fufnu. Kuni iimaana keenya dabaluun wanta guddaa jireenya keessatti dharraanu akka argannuu nu taasisa.

Read more

Uumama Namaatti Xinxalluu-kutaa 5

Namni ija, qalbii fi sammuu ofii banuun uumama ofiitti yoo xinxalle haqa tokkorra ni gaha. Garuu haqa kanarra gahuuf wantoota meeshaalee xinxallii irratti dhiibbaa fidan irraa of qulqulleessuf tattaafachu qaba. Meeshaaleen xinxalliif gargaaran, ija, gurra, qalbii fi sammuudha. Wantoonni meeshaalee xinxallii irratti dhiibbaa fidan gurguddaan, badii fi fedhii qullaa hordofuudha. Fedhiin qullaan: of tuuluu, wanta sobaa abbootii fi namoonni naannoo irra jiran irratti goguu, hinaafu (waanyu), jibbaa, faaya addunyaatiin sobamu fi kkf. Dhugumatti, namni qalbii fi sammuu qulqulluun uumama ofiitti yoo xinxalle, haqni isaaf banama, jireenya gammachuu gaggeessa. Garuu sammuu fi qalbii isaa haqaaf yoo hin baniin balballi haqaa fi milkaa’innaa akkamitti banamaaf? Kutaa darbe irraa itti fufuun uumama keenyatti ni xinxallina.

Dabalata Dubbisi

Uumama Namaatti Xinxalluu-Kutaa 4

Jireenya tana keessatti wanti guddaan ilmi namaa dheebotuuf gammachuu fi tasgabbii argachuudha. Mi’aa tasgabbii dhandhamuuf hojii adda addaa hojjata. Garuu hojiin inni hojjatu hundi mi’aa inni barbaade isaaf hin fidu. Dhugumatti, karaan guddaa fi tokkichi mi’aa tasgabbii dhugaa ta’e jireenya keessatti itti dhandhaman, Rabbii nama uumee beekuu fi Isaaf buluudha. Kanaan ala, Rabbiin irraa fagaachun mi’aa tasgabbii nan dhandhama jedhee namni karaa biraa barbaadu, abadan mi’aa tasgabbii barbaadu san hin argatu. Tarii yeroo muraasaaf argachuu danda’a, garuu yeroo murtaa’a booda mi’aan suni ni bada. Mi’aa tasgabbii itti fufaa kan argatan Mawlaa (Rabbii)tti dhiyaachuuni. Mawlaatti dhiyaachuun gadda, yaaddoo, dhiphinna fi yaada sobaa namarraa oofun tasgabbii qalbii irratti dhangalaasa. Yaa nama mi’aa kana argate, Mawlaa keetiif ajajamuun mi’aa tasgabbii irratti mi’aa san caalu dabaladhu. Yaa nama mi’aa kana hin arganne, Mawlaa kee beekuu fi Isaaf ajajamuuf tattaafadhu. Guyyaa tokko atis mi’aa kana ni dhandhamtaa abdii hin kutin. Kutaa darbe keessatti uumama keenyatti xinxalluun Rabbii keenya beekuuf tattaafachaa turree jirra. Har’as itti fufna;

Dabalata Dubbisi

Uumama Namaatti Xinxalluu-Kutaa 3

Har’as kutaa darbe irraa itti fufuun uumama keenyatti xinxalluun iimaana keenya cimsanna.
Funyaan
Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa funyaan fuula jidduu godhe. Boca, haalaa fi bakka isaa ni tolche. Qaawwa lama isa keessaan baasee jidduu isaanii addaan baasaa (barrier) taasise. Qaawwa lamaan kana keessa qaama miiraa fuunfachuu godhe. Qaama miiraa fuunfachuutiin urgaa’a fi ajaa’a, gaarii fi badaa addaan baasan. Akkasumas, qaawwi lamaan kunniin qileensa harkisuun onnee geessa. Onneenis qilleensa kanaan ni haarofti, boqonnaa fudhatti.

Dabalata Dubbisi

Uumama Namaatti Xinxalluu-Kutaa 2ffaa

Dhugumatti Rabbii ofii beekanii itti amanuu fi Isaaf ajajamuun mi’aa guddaa jireenya tana keessatti namni dhandhamuudha. Hanga fedhe, nyaata mi’aawa haa nyaatu, qabeenya fedhe haa qabaatu, dubartii fedhe haa fuudhu, mi’aan inni wantoota kanniin irraa argatu, mi’aa Rabbiitti dhiyaachu irraa argatuun gonkumaa wal hin qixxaatu. Rabbiin beekuu fi Isaaf ajajamuu irraa gammachuu fi tasgabbiin argamuu itti fufaa fi yeroo hundaa kan turuudha. Gammachuu fi mi’aan fedhii lubbuu fi foonii guuttachuun argamuu yeroo gabaabaaf kan turuu fi tarii gara hadhaatti jijjiramu kan danda’uudha. Kanaafu, namni jireenya keessatti gammachuu addaan cinne hawwuu, Rabbii isaa beekuu fi Isaaf ajajamuuf tattaafachu qaba. Akkuma yeroo darbe jennee Rabbii ofii beekuuf sifaata Isaa beeku fi uumamtoota gara sifaata Isaatti akeekanitti xinxalluudha. Uumamtoota ajaa’ibaa gara sifaata Rabbii akeekan keessaa tokko ilma namaati. Kutaa darbe irraa itti fufuun uumama mataa keenyatti ni xinxallina:

Dabalata Dubbisi

Uumama namaatti Xinxalluu-Kutaa 1

Akkamitti gara Rabbii (Subhaanahu wa ta’aalaa) Dhiyaatan?
Marsaalee uumama namaa Aayata Qur’aanaati fi dhugaa sayiinsin irra gahe fayyadamuun hanga kutaa torbaa ilaala turreerra. Fakkiiwwan sanniin ilaalun nama uumama ofiitti xinxalluuf barnootaa fi gorsa ta’a. Ammas, itti fufuun uumama keenyatti ni xinxallina. Garuu uumama keenyatti xinxalluun bu’aan nuti argannu maalii? Namni jireenya isaa keessatti Gooftaa isa uumee beekuf karaa adda addaa barbaada. Erga Gooftaa isaa beekee booda Isa qofa gabbaruu fi jaallachuun jireenya keessatti tasgabbii fi milkaa’inna barbaada. Kanaafu, karaan Gooftaa ofii itti beekan keessaa tokko uumama ofiitti xinxalluudha. Aarifoonni (warroonni Rabbiin sirritti beekan) gariin akkana jedhu, “Jiraattonni addunyaa tanaa wanta garmalee mi’aayaa (gaarii) ta’ee osoo hin dhandhamin addunyaa tana gadi dhiisanii deeman.” Wanti garmalee gaariin (mi’aawan) suni maali? jedhamanii yommuu gaafataman, isaaniis akkana jechuun deebisan, “Rabbiin beekuu fi jaallachuudha.” 

Dabalata dubbisi

Isin Keessa Mallatto Jira-Kutaa 7

Marsaa Uumama Namaa 5ffaa: Nasha’ah-The Fetal Period
Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Haala uumama keenya osoo ilaallu kunoo marsaa dhumaa irra geenye jirra. Uumamni namaa uumama nama ajaa’ibsiisuu fi mallatooleen baay’een keessa jiraniidha. Namni uumama ofii sirriitti yoo itti xinxalle, sababni inni Khaaliqa isa uumee itti faallessuu fi ajajamuufi didu hin qabu. Marsaa kana hunda keessa darbuun nama guutuu kan ta’e mataa ofiitiini miti.

Dabalata Dubbisi
1 2