Jireenyi Maaliif Uumamtee?-Kutaa 3

Jireenya tana keessatti namoonni karaa adda addaatin ni qoramu. Gariin isaanii yoo rakkatan gariin immoo ni bashannanu. Gariin yommuu beela’anii fi dheebotan, gariin immoo quufuun dachii keessatti badii baay’ee hojjatu. Namni jireenyi maaliif akka uumamte hin beekne, “Kuni maaliif akkana ta’aa?” jechuun dhama’a. Yommuu rakkoon isatti buutu obsa dhabuun namoota garmalee dhiphatan keessaa ta’a. Namni jireenyi maaliif akka uumamte beeku immoo iccitii rakkoo fi qananii duuba jiru hubachuun jireenya keessatti ifaan tarkaanfata.  Kutaa darbe irraa itti fufuun ammas daran jireenyi maaliif akka uumamte ni ilaalla.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Jireenyi Maaliif Uumamtee?-Kutaa 2

Kutaa darbe keessatti kaayyoo jireenyi tuni itti uumamteef tuttuqne jirra. Tarii namni hundi kaayyoo kana takkaan hubachuu dhiisu danda’a. Garuu yommuu fakkeenyaa fi ibsa bal’innaan dabalaniif ni hubata. Kanaafi, Qur’aanni dhimma jabaa tokko irra deddeebi’ee fakkeenyota dhiyeessu fi haala garagaraatin ibsa. Kaayyoon kanaa, namoonni dhimma san hubachuu fi hojii irra oolchun gammachuu fi milkaa’inna ganda lamaanii akka argataniif. Dhimmoota jajjaboo fi garmalee barbaachisan keessaa tokko kaayyoo jireenyaati. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa beekaa fi ogeessa ta’e, wanta uumuu fi hojjatu hunda ogummaa fi beekumsaan waan hojjatuuf jireenya tana kaayyoo guddaaf uume. Namoonni kaayyoo kana akka hubatanii fi qajeelaniif Qur’aana keessatti irra deddeebi’uun haala garagaraatiin ibse jira. In sha Allah, itti gaafatamummaan nurra jiru wanta Qur’aana keessatti ibsame hanga dandeettin keenya hayyamuun ummataaf dhiyeessudha. Achi booda namni qajeele faaydama ofiitiif qajeela. Namni ergaa Rabbii isaa fudhachuu didee of tuule immoo ofuma miidha.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Jireenyi Maaliif Uumamtee?-Kutaa 1

Bismillahi Rahmaani rahiim
﴾ ٱلۡحَمۡدُ لِلَّهِ ٱلَّذِي هَدَىٰنَا لِهَٰذَا وَمَا كُنَّا لِنَهۡتَدِيَ لَوۡلَآ أَنۡ هَدَىٰنَا ٱللَّهُۖ لَقَدۡ جَآءَتۡ رُسُلُ رَبِّنَا بِٱلۡحَقِّۖ ﴿

Faaruun hundi Kan Rabbii kanatti nu qajeelcheti. Osoo Rabbiin nu qajeelchu baatee silaa nuti gonkumaa hin qajeellu turre. Ergamtoonni Gooftaa keenyaa dhugaadhaan dhufanii jiru.” Suuratu Al-A’araaf 7:43
Jechoota Ijoo-Jazaa jechuun nama waan gaarii hojjateef mindaa isaaf kennuu ykn nama waan badaa hojjate adabbii isaaf malu adabuudha.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Dachiitti Xinxalluu-Kutaa 2

Namoonni baay’een dachii keessa daaw’annaaf ni deemu. Garuu kaayyoon daaw’annaa isaanii sammuu bashannansiisuuf malee wantoota daaww’atan kanatti xinxalluun Khaaliqatti hin amanan. Akkuma imaam ibn al-Qayyim jedhe, wanta uumaman kanniin ilaaluun gosa lama. 1ffaa- Ijaan qofa ilaalu yoo ta’uu lamaffaan immoo argituu qalbiitiin ilaalun Khaaliqatti amanuu fi Isa gabbaruudha. Ija qofaan wantoota uumaman kanniin ilaalanii itti bashanannuun wanta namoonni hundu hojjataniidha. Garuu kan barbaadame kanaa miti. Wanti barbaadame uumamtoota kanniinitti xinxalluun Guddinna fi Tokkichummaa Rabbii, Dandeettin, Beekumsi fi Ogummaan Isaa guutuu akka ta’an hubachuudha. Ergasii Isaaf ajajamuu fi gadi of qabuudha. Haa ta’uu malee namoonni baay’een kanarraa garagalanii jiru. Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa ni jedha:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Dachiitti Xinxalluu-Kutaa 1

Dachiin uumama ajaa’ibaa lubbuu qabeenyi fi lubbuu dhabeenyif iddoo jireenyaa taatedha. Uumama dachiitti xinxalluun dandeetti, ogummaa, beekumsaa fi Tokkichummaa Rabbii olta’aa akka hubatan nama taasisa. Qananiiwwan dachii keessa godhaman ilma namaatiifi. Namni dachii tana keessatti erga qananiisifamee fi wanti barbaadu hundi yoo isaaf laaffifame, Kan akkanatti isa qananiise fi isaaf laffise beekuu fi galateefachuun isarra hin jiruu ree? Rabbiin subhaanahu dachii tana namootaaf akka firaashaa godheef. Albuudotaa fi biqiltootatti akka fayyadaman ni laaffiseef. Kanaafu, wanti namarraa eeggamu namni qananii kana hundarratti xinxalle, Rabbii isaa beeku fi Isa qofa gabbaruudha. Rabbiin subhanaahu wa ta’aala ni jedha:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Samii fi Sirna Solaaritti Xinxalluu-Kutaa 2

Namoonni jireenya tana keessatti qalbiin isaa gammachuun akka guuttamtu barbaadu. Wanta gammachuu fi tasgabbii argamsiisa jedhamuu hojjachuuf ni carraaqu. Garuu wanti isaan hojjatan hundi gammachuu fi tasgabbii barbaadame isaaniif hin fidu. Garuu gaafii kana of gaafannee beeknaa “Namni maaliif qalbii isaa keessatti duwwummaan (emptiness) itti dhagahamaa? Keessi isaa qulllaa akka ta’etti itti dhagahama.” Namni miirri kuni yoo itti dhagahame deebii barbaaduuf ni carraaqaa? Tolee, gaafi kanaaf deebii argachuun dura sababa isaa beekun nu barbaachisa. Doktorri qoricha kennuun dura waa’ee dhibee ni qorataa miti ree? Sababa dhibee yoo beeke, namtichi sababa sanirraa akka fagaatu ykn akka hojjatu isa ajaja. Haaluma kanaan, qalbiin namaa duwwaa akka taatu sababoonni taasisan baay’eedha. Garuu inni guddaa fi hangafni, hanqinna iimaanati.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Samii fi Sirna Solaaritti Xinxalluu-Kutaa 1

(Jecha ijoo-Sirna solaari (solar system)– Sirna aduu fi pilaanetota ishii marsaniiti)
Sufyaan bin Abdullah (Rabbiin isarraa haa jaallatu) akkana jedha, ‘Ani ni jedhe, Yaa Ergamaa Rabbii jecha Islaama keessatti siin ala eenyullee hin gaafanne natti himi. Ergamaan Rabbii (SAW) ni jedhe: “ قُلْ: آمَنْت بِاَللَّهِ ثُمَّ اسْتَقِمْ” ( ‘Rabbitti amane’ jedhi,ergasii gadi dhaabbadhu.)  (Sahiih Muslim 38)

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi

Iisaa (Iyyasuus)-Guduunfaa

Rabbi hin dhalle, hin dhalanne, Tokkicha fakkaataa hin qabneef faaruu fi galanni hundi Isaaf haa ta’u. Waa’ee Iisaa (Iyyasuus) nageenyi isarratti haa jiraatu kutaalee sadii jalatti qoodun ilaalaa turreera. Waa’ee isaa ilaalchisee dhugaan maal akka ta’e hubanne jirra. Namni dhugaa kana hubatuun qajeele lubbuma ofii fayyada. Namni dhugaa kana irraa goruun jallate lubbuma ofi miidha.

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi
1 4 5 6 7 8