Isin Keessa Mallatto Jira-Kutaa 6

Marsaa 4ffaa Uumama Namaa: Lafee fi foon Uwwisuu
Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Kutaa darbee keessatti marsaa uumama namaa 3ffaa ilaalle turre. Marsaan kunis mudghah jedhama. Mudghah jechuun muraa foon alanfamuu danda’udha. Mudghaan kuni wanta akka callee fakkaatu somaayit jedhamu dugda irratti baafata. Fakkii armaan gadii irraa ilaalun ni danda’ama.

Dabalata Dubbisi

Isin Keessa Mallatto Jira-Kutaa 5

Marsaa Uumama Ilma Namaa 3ffaa- Mudghah
Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa kanneen Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Uumama namaa biyyee irraa kan jalqabee, ergasii sanyii Aadam copha bishaanii irraa Kan uumee galanni fi faarun hundi Isaaf haa ta’u. Copha irraa dhiiga ititaa kan taasisuu, dhiiga ititaa gara wanta alanfamu ykn muraa foonitti kan jijjiruu Rabbii olta’aa malee ni jiraa? Foon kanarraa lafee kan uumuu Isa malee jiraa? Lafee kanas foon kan itti uwwisu isaa malee jiraa?

Dabalata Dubbisi

Isin Keessaa Mallatootu Jira-Kutaa 3

Alhamdulillahi wa salaamun alaa ibaadihillaziina-sxafaa (Faaruun hundi kan Rabbiiti. Gabroottan Isaa Inni filate irratti nageenyi haa jiraatu). Uumamni namaa uumama nama ajaa’ibu Tokkichummaa fi Dandeetti Rabbii olta’aa agarsiisuudha. Kanaafu, Alhamdulillahi kan ilma namaa copha bishaanii irraa argamsiise. Osoo ilmaan namaa guutuun walitti qabamanii copha kanarraa homaa uumuu hin danda’an. Kutaa darbe irraa itti fufuun marsaa uumama namaa ni ilaalla.

Dabalata Dubbisi

Isin Keessa Mallattotu Jira-Kutaa 2

Dhalli namaa jireenya keessatti gammachuu guutuu argachuuf halkanii guyyaa battisa. Namni gammachuu barbaadu kana argachuuf gaafilee sadii of gaafachuun deebii argachuuf ni carraaqa. Takkaa gaafiwwan kanniin deebii gahaa argachuun gammachuu fi tasgabbiin jiraata, takkaa gaafiwwan kanniin guutumaan guututti sammuu keessaa darbuun haaluma jireenyi isaaf taatetti jiraata. Takkaa immoo gaafilee kanniin deddeebise of gaafachun dhiphinnaa fi dhama’iinsaan jiraata. Gaafileen kunniin:

Dabalata Dubbisi

Isin Keessa Mallattootu Jira-kutaa 1ffaa

Alhamdulillah. Yeroo darbe waa’ee iimaanaa ilaalaa turreerra. Marsaa kana keessatti kan ilaallu Gooftummaa (Rububiyyah) fi Tokkichummaan gabbaramuu (Uluuhiyyah) Rabbiiti. Iimaanni qalbii keessatti hidda yoo qabate namni qajeelee dachii keessa adeema. Hundee iimaanaa keessaa inni guddaa fi jalqabaa qalbii keessatti lafa qabatuu qabu, Rabbii olta’aatti amanuudha. Hojiiwwan gaggaarin namni hojjatuu fi hundeewwan iimaanaa biroo Rabbiitti amanuu irratti kan hundaa’aniidha. Namni yoo Rabbitti hin amaniin hojii gaggaarii hanga fedhe yoo hojjate, suni bu’aa homaatu isaaf hin buusu.

Read more

Tawhiida

Tawhiida jechuun maal jechuudhaa?
Jechi “Tawhiid” jedhu xumura, wahhada, yuwahhidu jedhu irraa kan dhufeedha. Wahhada jechuun tokkichoomse, tokkicha godhe. Tokkichoomsun kan mirkanaa’u nafiyyi (dhabamsiisu) fi isbaat (mirkaneessu ykn raggaasisuun) yoo jiraatedha. Wanta tokko yoo tokkichoomsite, wantoota isaan ala jiran hunda ni dhabamsiista (nafiyyi), Isaaf immoo tokkichummaa ni mirkaneessita (Inni Tokko qofa akka ta’ee ni amanta). Read more

1 7 8 9