Tafsiira Suuratu Luqmaan-Kutaa 7

Gorsa Luqmaan Ilmaaf kenne-kutaa 2ffaa
Luqmaan ilma isaa shirkii irraa erga akeekachiisee booda wanta hojjatu hundaaf akka qoratamu ilma isaatti akeeke. Namni wanta hojjatu hundaaf gara fuundaaratti (Guyyaa Qiyaamaa) akka qoratamuu fi jazaa argatu yoo beeke, wanta badaa irraa ni fagaata, wanta gaarii immoo ni hojjata. Kanaafu, Rabbii olta’aatti haala sirriin amanuu waliin qorannoo fi jazaa Guyyaa Qiyaamaatti amanuun nama daandii sirrii irra kaa’a. Kanaafi, Luqmaan gamna ta’e akkana jechuun ilma isaa gorse:

Itti Haa Fufnu

Gosoota Najaasaa

Torbaan darbe mata duree “Salaata-utubaa Islaama” jedhu jalatti, waa’ee xahaaraa ilaalu jalqabne jirra. Har’as itti fuuun waa’ee najaasaa fi gosoota isaa ni ilaalla. Najaasaa jechuun namoota biratti jibbisiisaa kan ta’eedha. Namoonni najaasaa irraa of eegu, yommuu uffata isaanii tuqe ni dhiqu. Fakkeenyaaf, fincaan, sagaraa fi kkf najaasadha. Akkuma wanti tokko haraama jechuuf ragaa (daliila) shari’aa barbaachisu, wanta tokkoon najaasadha jechuudhaafis ragaa barbaachisa. Namni wanta tokkoon najaasadha jedhu, ragaa akka fidu isarraa eeggama. Wantoonni najaasaa ta’uu isaanii shari’aan mirkaneesse kanneen armaan gadiiti:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Luqmaan-Kutaa 5

Gorsa Luqmaan Ilmaaf KenneKutaa 1ffaa
Dhugumatti gorsi abbaan ilmaaf kennu baay’ee barbaachisaa kan ta’eedha. Sababa gorsa abbaatin takkaa ilmi ni qajeela takkaa immoo ni daba. Gorsi abbaa gaarii yoo ta’e ilmi qajeelu danda’a. Badaa yoo ta’e immoo dabuu danda’a. Kanaafu, abbaan ilma isaa yommuu gorsu, gorsa hundarra bareedaa filachuu qaba. Wanti jalqabaa abbaan dhimma ilmaatti xiyyeeffachu qabu, aqiidaa (amantii) isaatii. Jireenyi namaa amanti sirrii ta’e irratti yoo hin ijaarramin, namni jireenya gaarii fi gammachuu qabdu jiraachu hin danda’u. Hanga fedhe qabeenya haa qabaatu, kuni gammachuu fi tasgabbii inni barbaadu isaaf hin fidu. Kanaafi, Luqmaan gamna ta’e ilma isaa gorsu yommuu jalqabu, amanti irraa jalqabe. Gorsa isaa kana mee haa ilaallu:

Itti Haa Fufnu

Salaata-Utubaa Islaamaa

Dhugumatti Faaruun hundi kan Rabbiiti. Isa ni faarsina, ni gargaarsifanna, araarama Isa kadhanna. Sharriwwan nafsee teenyaa fi hamtuwwan hojiiwwan keenyaa irraa Rabbiin eeggamna. Nama Rabbiin qajeelche kan isa jallisu hin jiru. Nama Rabbiin jallise kan isa qajeelchu hin jiru. Rabbii Tokkicha shariika hin qabne malee haqaan gabbaramaan akka hin jirre ragaa nan baha. Akkasumas, Muhammad gabrichaa fi Ergamaa Isaa ta’uu ragaa nan baha.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Luqmaan-Kutaa 2

Kutaa darbe keessatti Qur’aanni namoota isa qabataniif qajeelfamaa fi rahmata akka ta’e ilaalle jirra. Uumamaanu namni jecha gaarii irraa yoo gore jecha gadi bu’aa fi faaydi hin qabne filata. Qur’aanni jecha hundarra gaarii ta’eedha. Kanaafu, namni Qur’aana irraa garagale jecha fafee fi faaydi hin qabne filata. Aayah armaan gadi keessatti dhugaa kana ni arganna:

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Luqmaan-Kutaa 1

Kabajamtoota hordoftoota sammubani.com ammas baga nagahaan tafsiira Qur’aana haala gabaaba fi ifa ta’een walitti deebine. Har’as gargaarsa Rabbii guddaa olta’aatin ibsa (tafsiira) suuratu Luqmaan ni ilaalla. Dhugumatti suurahn (boqonnaan) tuni hariiroon abbaa fi ilma jidduu jiru fi gorsi dursaa abbaan ilmaaf kennu maal ta’uu akka qabu ibsiti. Dhugumatti, gorsi jalqabaa abbaan ilmaaf kennu tawhiidatti ajajuu fi shirkii irraa dhoowwudha. San booda amaloota gaggaarii biroo gorsuu itti fufa. Suurah tana gara jidduutti haqa haadhaa jabeessa.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Ar-Ruum-Xumura

Alhamdulillahi Rabbil aalamiin. Kunoo Tafsiira Suuratu Ar-Ruum osoo ilaallu xumura irra geenye. Barnoota guddaa akka irraa argattan abdiin qaba. Namni barnoota guddaa kana erga argatee wanti isarraa eeggamu wanta barate hojii irra oolchudha. Wanta baratan kana hojii irra oolchuuf maaltu namarraa barbaadamaa? Obsaa miti ree? Kanaafi, Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa suurah tana obsatti ajajuun xumure:

Itti Haa Fufnu
1 2 3 4 70