Siiraa-Lakk.17.2

Nabiyyiin (SAW) ummata isaa keessatti rakkoo hangana hin jedhamne qunnamanii jiru. Urga da’waa ifatti baase irraa jalqabee gowwoota Qureeshotaa irraa azaan baay’een irra gahee jira. Iddoo isaan walitti qabaman biraan yoo darbee, isaatti qoosu. Qishnaaf akkana jedhunii turan: Kuni ilma Abu Kabsha samii irraa isatti dubbatamudha.” Isaan keessaa namni tokko Nabiyyii (SAW) biraan darbuun qishnaaf akkana jedha: Har’a samii irraa sitti hin dubbatamnee?”

Itti Fufi…
Kana Raabsi

Siiraa Lakk.17.1

Kutaalee darban keessatti wantoota gurguddaa mushrikoonni faalleessanii fi mormaa turan ilaalle jirra. Yeroo mata-duree “Mormii Mushrikootaa” jedhu ilaalaa turre, tarii dubbistoonni gariin sila siiran addaan citee jechuun yaadu danda’u. Mata-dureen kuni siiraa jala waan galuuf barnoonni siiraa addaan hin cinne. Ammas itti fufuun mata duree itti aanu haa ilaallu.

Itti Fufi…
Kana Raabsi

Suuratu An-Naas

Seensa
Suuran tuni suuraalee (boqonnaalee) Qur’aanaa keessaa sheyxaana, badii isaatii fi sharrii uumamtoota biroo irraa Rabbiin eeggamuuf suurah qara’aniidha. Namni jireenya keessatti sharrii, fitnaa fi badii kamirraayyu eeggame nageenyaa fi gammachuun jiraachu barbaada. Hundeen sharrii hundii sheyxaana. Kanaafu, namni tasgabbii fi gammachuu barbaadu gara Rabbii Olta’aa fiigun suurah tana qara’ee eeggumsa barbaadun isarra jiraa miti ree? Namni eeggumsa kana kan argatu, wanta jedhu yoo itti amanee fi hiika isaa yoo beekedha. Kanaafu, hiika suurah tanaa beekun baay’ee barbaachisaadha.

Itti Fufi
Kana Raabsi

Maqaalee Rabbii (Subhaanahu)-Kutaa 7.3

B-Sifaata maqaaleen Al-Maalik, Malik fi Al-Maliik of keessatti qabatan
Uumuun, ajajuun, mindaa fi adabbiin amaloota mootiif barbaachisaniidha
Imaamu ibn Al-Qayyim ni jedha, “Maqaa Mootii jedhuuf haqa isaa yoo kenniteef, uumuun, ajajuun, mindaa kennuu fi adabbiin, waa kennuu fi dhoowwachuun amala mootiitif barbaachisaa akka ta’an ni beekta. Amalli mootii kana waan barbaachisuf, kuni wanta hin hafneedha. (Mootii yommuu jedhamu wanti sammuu namaa keessatti dhufu, Aangoo ol’aanaa kan qabu, ajaju, dhoowwu, mindaa kennu (badhaasu), adabuudha.) Mootii irraa amaloota kanniin haaqun dhimma hin danda’amneedha. Mootiin haqaa Ergamtoota erguu, kitaabban buusu, gabroota ajajuu, isaan dhoowwu, mindaa isaaniif kennuu, adabuu, nama kabajni isaaf malu kabajuu, nama salphinni isaaf malu salphisuu barbaachisa.”[1]

Itti fufii
Kana Raabsi

Maqaalee Rabbii (Subhaanahu)-Kutaa 7.2

Haqiiqaa Mootummaa
Kutaa darbe keessatti maqaaleen Maalik, Malik fi Maliik maal akka ta’an ilaalle jirra. Ammas itti fufuun waa’ee mootii fi mootummaa daran ni hubanna. Imaamu İbn Al-Qayyim ni jedha: Haqiiqaan Mootummaa kan guuttamu kennuun, dhoowwachuun, kabajuun, salphisuun, mindaa kennuun, adabuun, dallansuun, gargaaru fi eegun, adda baasun, nama jabeenyi ta’uuf jabeessuun, nama xiqqeenyi maluuf xiqqeessuuni. Rabbiin olta’aan ni jedha:

Ittı fufi
Kana Raabsi

Maqaalee Rabbii (Subhaanahu)-Kutaa 7.1

Warri iimaanaa Gooftaa isaanii beekuuf fedhan maqaalee gaggaarii fi sifaata ol’aanaa Isaa irratti xiyyeefachuu, barachuu, hiika isaanii hubachuu, haffazuu fi maqaalee kanaan Rabbii olta’aa kadhachuun isaan irra jira. Maqaalee gaggaariin Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa beekun diini Rabbii olta’aati, hundee Gooftaa ofii itti beekaniidha. Maqaalee Isaa keessaa maqaaleen qalbii wanta biraatti hirkachuu fi mootummaan dhugaa Isaan ala wanta biraatiif ni ta’a jedhanii amanuu irraa qulqulleessan, “Malik, Maalik fi Maliik”. Namni maqaalee kanniin sirritti yoo hubate, qalbiin isaa Rabbiin ala wanta biraatti rarra’uu irraa ni qulqulloofti, akkasumas, ajajoota Gooftaa isaa bakkaan gahuuf ni carraaqa.[1]

Ittı Fufi
Kana Raabsi

Mormii Mushrikootaa-Kutaa 4

Qur’aana ilaalchisee Mormii Mushrikoota-kutaa 2ffaa
Ammas Mushrikoonni kijiba biraa Nabiyyitti (SAW) maxxansan. Kijibni kunis, “Qur’aana kana Muhammadtu ofirraa fuudhe dubbate. Yookiin namoota durii irraa waraabe.” Kiristaanonni ammaas kijiba kana keessatti yommuu akkana jedhan isaan waliin hirmaatu: “Muhammad Qur’aana macaafa qulqulluu irraa garagalche.” Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa akkana jechuun Mushrikootaa, Kiristaanota fi garee biraatiif deebii deebisa:

Dabalata Dubbisi
Kana Raabsi
1 2 3 4 39