Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 3

Yeroo Kam Mu’minaa fi Munaafiqni addaan baafamuu?
Eeyyen! Namoonni hundu arrabaan “Rabbiitti amanne, Islaama qabanne” jechuu danda’u. Garuu dubbii isaanii kana keessatti hangam dhugaa akka ta’an ifatti baasuf Rabbiin osoo isaan hin qorre hin dhiisu. Ta’uu baannan, namni dhugaati fi sobaa addaan hin baafamu. Yeroon namni dhugaa fi sobaa addaan baafamu yeroo wanti jibbamaan (rakkoon) isa qunnamudha. Yeroo kanatti, haqiiqaan (dhugaan keessa isaa jiru) ifatti baha. Suuratu Al-Ankabuut irraa keeyyattoonni armaan gadii kana nuuf ibsu.

Mee haa hordofnu

Tafsiir Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 1.2

Caalatti ifa akka ta’uuf suuratu Al-Ankabuut irraa aayah 1-7 jiran ilaalchise wanta imaamu Ibn Al-Qayyim jedhe mee itti haa daballuu.
Aliif Laam Miim. Sila namoonni ‘Amanne’ jechuu qofaan osoo hin qoramiin dhiifamu yaadu? Dhugumatti, warra isaanin duraas qorree jirra. Dhugumatti Rabbiin warra dhugaa beekuf jira, sobdootas beekuf jira.” Suuratu Al-Ankabuut 29:1-3
Suurah (boqonnaa) tana keessatti Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa nama dhugaa fi nama kijibaa, mu’minaa fi kaafira, nama Isa galateefatu, gabbaruu, fi nama Isarraa garagalu, wanta biraa gabbaruu adda baasuf uumamtoota Isaa akka qoru ni dubbate.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Al-Ankabuut-Kutaa 1.1

Warra dukkana keessaa gara ifaatti, dhiphinna keessaa gara bal’innaatti, dhama’iinsa keessaa gara qajeelinnaatti bahuu barbaadaniif Qur’aanni furmaata hundarra caaludha (best solution). Kunoo, suuratu Al-Ankabuut boqonna ajaa’ibaa dhugaa jireenyaa namatti himtuudha. Yeroo qormaataa fi rakkoo iimaanni kee akkami? Kaayyoon namoota qoruu maalidhaa? Namni dhugaa fi kijibaan yoom addaan baafamaa? Gaafilee kanniiniif deebii yoo barbaadde deebii quubsaa siif kennaa na qo’adhu jetti suuratu Al-Ankabuut.

Haa Jalqabnu

Fakkeenya Hojii mushrikootaa/kaafirotaa-Kutaa 1

Jalqaba kaafirota jechuun namoota haala sirriin Rabbii olta’aatti hin amanne ykn arkaana iimaanaa keessaa tokkotti amanuu didan ykn hojii kufrii hojjataniidha. Mushrikoonni immoo namoota Rabbii olta’aa waliin waan biraa gabbaraniidha (waaqeffataniidha). Mushrikni hundi kaafira. Kanaafu, kaafirri mushrika caalaa maqaa wali gala ta’eedha. Hojiin kaafiraa Rabbii olta’aa biratti fudhatama hin qabu. Sababni isaas, ulaagaalee hojiin fudhatama itti argatu hin guunne. Ulaagaaleen kunniinis: arkaana (hundeewwan) iimaanatti haala sirriin amanuu, ikhlaasa qabaachu fi shari’aa hordofuun hojii gaggaarii hojjachuudha. Qur’aana keessatti fakkeenya hojii kaafiroota ykn mushrikoota haala ajaa’ibaatin dhiyeessa. Mee haa ilaallu.

Itti Haa fufnu
1 2 3 4 64