Gaa’ila Islaamaa-Lakk.5.2

Niiti Tee Akkamitti Filattaa? -Kutaa 2ffaa
Kutaa darbee keessatti kaayyoo niiti itti fuudhaniif murteessine turre. Ammas, namni adeemsa jireenyaa keessatti milkaa’uf hiika jechoota sadanii kanniin beeku qaba. Isaaniis, kaayyoo, sababaa fi milkaa’inna. Jechoonni kunniin galmee jireenyaa keessatti hiika ol’aanaa qaban. Kaayyoo jechuun bakka gahuumsaa ykn xumura namni tokko gahuuf yaadudha. Sababa jechuun immoo wanta gahuumsa ykn kaayyoo san gahuuf nama gargaaraniidha. Milkaa’inna jechuun immoo wanta jibban irraa nagaha bahuu fi gahuumsa erga gahanii booda wanta jaallatan argachuudha.

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.5.1

Niiti Tee Akkamitti Filattaa?-Kutaa 1
Jireenya keessatti dhiirri kamuu dubartii isaaf maltu filachuun jireenya gammachuu jiraachu barbaada. Sababa adda addaa irraa kan ka’e dubartii tana filata. Tarii waan bareedduuf bareedamuuf ishii filata. Tarii qabeenya waan qabduuf qabeenya ishiitti fayyadamuf ishii filata. Tarii sadarkaa waan qabduu fi sanyii gaarii irraa waan taateef ishiitti boonuf ishii filata. Tarii nuura (ifa) iimaanatiin waan faayamteef “Harka wal qabannee Daaru Salaam (Ganda nageenya-Jannata) geenya” jechuun ishii filata. Eeti namni hunduu fedhii adda addaa qaba. Garuu wanti inni fedhe hundi galma waan hin geenyef akkaataa hiriyyaa jireenya isaa tan taate niiti isaa itti filatu karaa itti akeekun dirqama obbolummaa nurra jiruudha. Tarii dubartii bareeddu fi sanyii qabduu filatee boodarraa jireenyi isatti fokkatu fi bushaayu dandeessi. Ishii waliin jireenya ibiddaa jiraachu danda’a. Kanaafu, kana hunda akka hin dhandhamneef akkaata niiti itti filatu tooftaa walitti haa akeeknu.

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.4

An-Nikaahul Faasid (Fuudhaa Heeruma Bade)
Fuudhaa Heeruma badee (faasida) jechuun gaa’ila ulaagaalee fi rogoota fuudhaa heerumaa hin guunnedha[1]. Fakkeenyaf, waliyyi malee fuudhu fi kkf. Namoonni gaa’ila akkanaa raawwatan gaa’illi isaanii sirrii (guutuu) hin ta’u. Fuudhaa heerumni akkanaa kan dhoowwameedha. Mee gosoota gaa’ila kanaa haa tarreessinu:

Dabalata Dubbisi

Jiraachu Azaabaa fi Qananii Qabrii

Barruu “Aakhiratti amanuu” yommuu ilaallu Azaaba fi qananii qabrii ilaalle turre. Azaabni fi qananiin qabrii dhugaa akka ta’e ragaalee Qur’aanaa fi hadiisa irraa dhiyeessinee turre. Azaabni fi qananiin qabrii wanta geeybi irraa waan ta’eef nafseen /ruuhiin nama du’e qofti akka beektu fi namoonni biroo ijaan arguu akka hin dandeenye kaasne jirra. Namoonni gariin wanta ijaan hin mul’annee (geeybi) kana ijaan arguu yommuu barbaadan, qabrii banuun yaalan. Garuu azaaba fi qananii qabrii jedhame hin argine. “Qabrii bal’attuu fi dhiphattu hin argine, qaamni nama du’ee akkuma duraatti jira. Meeti ree azaabni qabrii?” Kana bu’uura godhachuun azaabni fi qananiin qabrii hin jiru jechuun ofillee dhamaasanii namallee dhamaasu. Har’a In sha Allah shakkii fi dhama’iinsa kana saaquf ni yaalla.

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-Lakk.3.3

Muharramaat-(Dubartoota Fuudhun Haraama ta’an)-kutaa-3ffaa
Kutaa dabre keessatti dubartoota soddummaan yeroo hundaa haraama ta’anii fi dubartoota yeroo murtaa’af haraama ta’an ilaalle turre. Har’as itti fufuun rammaddi dubartoota yeroo murtaa’af haraama ta’an ni ilaalla. Akka dubbistootaaf salphatuuf wanti hanga ammaa ilaalle gabateen qophaa’e jira. Linkii gara dhumaa jiru tuquun buusun ni danda’ama. Mee itti haa fufnu kutaa darbee irraa…

Dabalata Dubbisi

Gaa’ila Islaamaa-3.2

Muharramaat-(Dubartoota Fuudhun Haraama ta’an)-kutaa-2ffaa
Kutaa darbe keessatti dubartoota fuudhun haraama ta’an bakka gurguddaa lamatti qoonne turre. Isaanis; yeroo hundaa fuudhun haraama kan ta’anii fi yeroo muraasaaf (murtaa’aaf) haraamaa kan ta’aniidha. Yeroo hundaa fuudhun haraama kan ta’an hariiroo isaanii irratti hundaa’un bakka saditti ramadamu. Isaaniis, dhiigan haraama kan ta’an, hoosisuun haraama kan ta’anii fi soddummaan haraama kan ta’an. Lamaan jalqabaa waan ilaallef har’a In sha Allah soddummaa fi yeroo muraasaf haraamaa kan ta’an ilaalla.

Dabalata dubbisi

Gaa’ilaa Islaamaa-Lakk.3.1

Muharramaat-(Dubartoota Fuudhun Haraama ta’an)-kutaa-1
Akkuma kutaa darbee keessatti jenne gaa’illi funyoo cimaa dhiiraa fi dubartii walitti hidhuudha. Garuu funyoon gaa’ilaa kuni dubartii fi dhiira hunda walitti hin hidhu. Kana jechuun dubartoonni hundi dhiira hundaaf niiti hin ta’an. Dubartoota keessaa dhiira irratti fuudhun haraama (dhoowwaa) kan ta’antu jiru. Tarii ummanni Oromoo harki caalu gosaan waan wal fuudhaniif dubartoonni isaan fuudhan haraama ta’uu irraa fagaachu danda’u. Oromoo Arsii biratti gosa tokko keessatti namoonni wal hin fuudhan. Fakkeenyaf, gosti Garjeeda jedhamtu keessatti dhiirri Garjeeda ta’ee fi dubartiin Garjeeda taatee wal hin fuudhan.

Dabalataan dubbisi

Qiyaamaa Mormitootaaf Deebii Kenname-3

Wanti dhalli namaa jireenya keessatti barbaadu guddaan gammachuu guutuu gaddaa fi dhiphinnaan walitti hin makamne argachuudha. Akkasi miti ree? Jireenya keessatti gonkumaa wanta gaddaa fi dhiphinna jedhamu hin barbaadan. Garuu addunyaa tana keessatti fedhiin isaanii kuni guuttamuu danda’aa? Abadan! Hin guuttamu. Jireenyi addunyaa tanaa iddoo qormaataa waan taatef gammachuu guutuu gadda irraa bilisa ta’e argachuun hin jiru. Sababni isaas, namni qormaata keessa yommuu darbu rakkoo fi dhiphinna baay’ee dhandhama. Kanaafu, eessatti gammachuu guutuu argataa?

dabalata dubbisi

Gaa’ilaa Islaamaa-Lakk.2

Kutaa darbee keessatti gaa’ilaa fi faaydaalee isaa ilaalle turre. Gaa’illi funyoo cimaa dhiiraa fi dubartii walitti hidhuudha. Funyoon kuni yoo cite sanyiin ni cita. Tolee, dubbiin yoo akkana ta’e gaa’illi namoota hundarratti dirqama ta’uu danda’aa? Kuni murtii qorannoo barbaachisuudha. Kanaafu, murtiin gaa’ilaa maal fa’aa? Jalqaba murtii ykn hukmii yommuu jennu wanta tokkoon, “Kuni waajib (dirqama) ykn muharram (dhoowwamaa) ykn mubah (hayyamamaa) ykn mustahabb (jaallatamaa) ykn makruuh (jibbamaa)” jennee irratti murteessu keenya. Kanaafu, gaa’illi yeroo, haala fi bakka irratti hundaa’e murtiiwwan kanniin kan of keessatti qabatuudha.

Dabalata dubbisi

Gaa’ilaa Islaamaa-Lakk.1

Jireenya tana keessatti lubbuu qabeenyin yommuu cimdiin walitti dhufan wal horu. Osoo cimdiin kuni jiraachu baate silaa wal hormaanni hin adeemsifamu ture. Dhalli namaa uumamtoota biroo irraa adda ta’uun karaa kabajamaa fi jaallatamaa ta’een akka wal horan Rabbiin (subhaanahu wa ta’aalaa) seera ka’e. Kuni kan agarsiisu kabaja Rabbiin ilma namaatiif kenneedha. Akka horii walitti dhufuun akkuma argan hin ta’an. Karaan seera-qabeessa isaan walitti dhufan karaa gaa’ilaatin. Jechoonni gaa’ila, fuudhaa heeruma, nikaah fi kkf yommuu gurra irra bu’an, dargaggoonni fi shamarran ni mirqaanu. Sababni isaas, fedhii uumamaa keessa isaanii jiru karaa ittiin guuttataniidha. Gaa’illi seera mataa ofii qaba. Akkanumatti lafa olka’anii kan itti deemanii miti. In sha Allah, mata duree gaa’ila Islaamaa jedhu jalatti, hiikni gaa’ilaa, nikaha, aqd, murtii fi seerri isaa maal akka ta’an kan ilaallu ta’a. Hanga xumuraatti akka waliin turru fi barnoota guddaa irraa argannu abdii qabna.

Dabalata dubbisi
1 2 3 4 24