Tafsiira Suuratu Az-Zumar-Kutaa 8

Leave a comment

Ilmi namaa jireenya keessatti jiruu mijaa’innaa rakkoon keessa hin jirre barbaada. Wanta jiruu tana keessatti hawwuu keessaa tokko gamoo guddaa garmalee bareedu, keessi isaa faayan guuttame fi alli isaa ashaakiltiin marfameedha. Eeti namni gamoo akkanaa jiruu tana keessatti argachuu danda’a. Garuu wantoonni sadii hawwii isaa ni booressu. 1ffaa-Jireenyi tuni iddoo qormaata waan taatef jeequmsi karaa adda addaatin isatti dhufa. 2ffaa- duuti isatti dhufu dandeessi. 3ffaa- gamoon sababa hin beekkamneen jiguu fi baduu danda’a. Kanaafu, gamoo hin banne, jeequmsi fi duuti keessa hin jirre eessatti argachuu danda’anii? Eeyyen, bakki gamoo kana itti argatan Jannata. Garuu Gamoo kana argachuuf ulaagaalee guuttamu qabantu jira. Ulaagaalee sanniin keessaa suuratu Az-Zumar haala walii galaatin ni eerti.

Itti haa fufnu

Tafsiira Suuratu Az-Zumar-Kutaa 6

Leave a comment

Erga Rabbii olta’aa fi wanta Isarraa dhufetti haala sirrii ta’een amananii booda toltu hojjachuu fi obsuun addunyaa fi Aakhiratti mindaa guddaa argamsiisa. Namni hundarra jireenya tana keessatti tasgabbii fi gammachuu qabu nama toltuu hojjatuu fi obsa qabuudha. Sababni isaas, toltuu hojjachuun toltuu fida. Tasgabbii fi gammachuun toltuu irraayyi miti ree? Obsi immoo hojii gaarii akka itti fufan, hojii badaa irraa akka of qabanii fi yeroo rakkoo akka hin dallanne humna namaaf ta’a. Mee har’a suuratu Az-Zumar irraa waa’ee toltuu hojjachuu fi obsaa haa ilaallu. Barreefamni mataan isaa waa’ee obsaa waan ta’ef yoo dheeratellee akka obsitan isin affeerra.

Itti Haa Fufnu

Tafsiira Suuratu Az-Zumar-Kutaa 5

Leave a comment

Kutaa kana keessatti amala namaa ajaa’ibaa Gooftaa isaa waliin qabu hima. Namni yommuu rakkatu, gara Gooftaa isaa deebi’uun garmalee kadhata. Garuu yommuu rakkoon isarraa ka’uu fi qananii argatu, Gooftaa isa ni dagata. Salaata, du’aayi ni dhiisa. Inuma, “Qananii kana mataa kiyyaan argadhe” jedhe of tuula. Ajaa’iba! Aayah itti aanu keessatti nama halkan salaatu fi hin salaanne, nama beekumsa qabuu fi hin qabne wal madaalchisa. Dhumarratti sodaa fi abdii ilaalchisee qabxiilee ijoo ni ilaalla.

Itti haa fufnu

Tafsiira Suuratu Az-Zumar-Kutaa 1

Leave a comment

Barnoota keenya darbe keessatti waa’ee Laa ilaah illallah ilaalaa turreera. Namni jecha tana sirritti yoo beekee fi hojii irra oolche, jireenya keessatti gammachuu fi bilisummaa argata. Gammachuu fi bilisummaan dhugaa gammachuu fi bilisummaa qalbiiti. Namni tarii qaaman bilisa ta’uu danda’a. Garuu qalbiin isaa wantoota baay’eef yoo gabra taate, inni bilisummaa dhugaa hin qabu jechuudha. Dhugumatti, Laa ilaah illallah’n wanta nama miidhu fi fayyadu hin dandeenyeef gabra ta’uu irraa nama baraaruun bilisummaa dhugaa namaaf laatti. Namni kana galmaan gahuuf yeroo hundaa beekumsa barbaadu fi wanta beeke hojii irra oolchuuf carraaqu qaba. Qur’aanni guutuun gara Laa ilaah illallah’tti namoota waama. Kanaafu, maddi guddaan hiika Laa ilaah illallah itti beekan Qur’aana jechuudha. Kana hubannoo keessa galchuun Qur’aana irraa suurah jiddu-galeessa baay’inni aayaata (keeyyattoota) 75 ta’e ibsa (tafsiira) ishii ni ilaalla. Laa hawla walaa quwwata illa billah.

Itti Haa Fufnuu
1 … 29 30 31 32 33 … 80