Qajeelfama Bu’uuraa Asmaa’a wa Sifaata-Kutaa 5

Rabbii keenya Kan nu uumee, nu sooru, nu obaasu fi qananii keessaa alaatin nu qananiiseef faaruu fi galanni hundi haa ta’u. Warroonni darban akkana jechaa turan “Kullu maa khaxara bibaalika fallahu bikhilaafi zaalika- wanti sammuu kee qaxxaamuru hundi, Rabbiin faallaa wanta saniiti.” Kana jechuun Rabbiin subhaanahu wa ta’aalaa Tokkicha fakkaataa wayitu hin qabneedha. Wanta sammuu namaa qaxxaamuruun gonkumaa wal hin fakkaatu. Qajeelfama Bu’uuraa asmaa’a wa sifaata osoo ilaallu kunoo mata-duree garmalee barbaachisaa ta’e irra geenye jirra. Gargaarsa, eeggumsa fi ikhlaasa Mawlaa irraa kajeelaa mee itti haa fufnu.

Dabalata Dubbisuuf

Qajeelfamoota Bu’uuraa Asmaa’a wa Sifaata-Kutaa 4

Qajeelfama Bu’uuraa 5ffaa: Sifaanni Rabbii (subhaanahu wa ta’aalaa) bakka lamatti qoodamu: Subuutiyyah fi Salbiyyah
Sifaata subuutiyyah jechuun sifaata (amaloota) gugguutuu Rabbiin kitaaba Isaa keessatti yookiin arraba Ergamaa Isaa (SAW) irratti mirkaneessedha. Sifaanni kunniin gara hundaan guutuu kan ta’anii fi hanqinna wayitu kan of keessaa hin qabneedha. Kanneen akka jireenyaa, beekumsa, dandeetti, Arshii ol olta’uu, gara samii gadii aantutti bu’uu, Fuula, harka lamaanii fi kan biroo. Ragaa shari’aa fi sammuutiin akkaata Isaaf maluun sifaata kanniin Rabbiif mirkaneessun waajiba (dirqama).

Dabalata Dubbisuuf

Qajeelfamoota Bu’uuraa Asmaa’a wa Sifaata-Kutaa 3

Qajeelfama Bu’uuraa 2ffaa-Maqaaleen sifaata of keessaa qabu
Aqiidaa Ahlu Sunnah wal jama’aa keessatti dhimmoota mirkanaa’an keessaa tokko maqaaleen Rabbii gaggaariin sifaata of keessatti hammachuudha. Maqaaleen hundi amaloota Rabbii of keessaa qabu. Akkuma beekamu amala jechuun wanta wanti tokko ittiin ibsamuudha. Fakkeenyaaf, namni tokko beekumsa yoo qabaate hayyuu ykn beekaa jennaan. Asitti hayyuun maqaadha. Namni kuni beekumsa qabaachun amala isaati. Ammas, nama rahmata namaaf godhu yoo nu qunname, inni nama rahmataati jenna. Rahmata qabaachun isaa kuni amala isaati.

Dabalata Dubbisuuf

Qajeelfamoota Bu’uuraa Asmaa’a wa Sifaata-Kutaa 2

Bismillah
Faaruu fi galanni Rabbii Tokkicha Arshii ol olta’iinsa Isaaf maluu olta’eef haa ta’u. Dachii fi samii keessatti wanti Isarraa dhokatu tokkollee hin jiru. Maqaaleen babbareedoo fi amaloonni gugguutuun hundi kan Isaati. Zaatanis ta’e amalaan eenyullee Isa hin fakaatu. Inni Tokkicha fakkaataa fi dorgomaa hin qabneedha. Dachii, samii fi wantoota isaan keessa jiran hunda dandeetti fi eeggumsa Isaatiin eega. Inni Guddinna Isaaf malu guddate. Sammuun itti yaadun zaata Isaa bira gahuu hin danda’u. Guddinna Isaa irraa kan ka’e, ijji namaas addunyaa tana keessatti Isa arguu hin dandeessu. Isa wassafu (ibsu) irraa namni dadhabaadha. Dhugumatti karaan Rabbii Guddaa ittiin beekan maqaalee fi sifaata Inni ittiin of waamee fi ibsee qorachuu fi qo’achuuni. Maqaalee fi sifaata kanniin ilaalun dura mee qajeelfamoota bu’uuraa barbaachiso ta’an haa ilaallu. Qajeelfamoota bu’uuraa kanniin kitaabban aalimman bebbeekamoo kanneen akka Sheykul Islaama ibn Taymiyah, Ibn Al-Qayyiimi fi Ibn Useymiin irraa kan fudhatamaniidha.

Dabalata Dubbisuuf

Qajeelfamoota Bu’uuraa Asmaa’a Wa Sifaata-Kutaa 1

Bismillah Rahmaani Rahiim
Faaruu fi galanni Rabbii Guddaa maqaalee babbareedoon waamamuu fi amaloota gugguutuun ibsamuuf haa ta’uu. Amaloonni guutuun hanquu hin qabne hundi kan Isaati. Amaloota hanquu hunda irraa qulqulluudha. Namni Gooftaa ofii maqaalee fi amaloota Isaatiin beekee, gammachuu fi nageenya dhiyootti hixatee argata. Maqaalee fi Sifaata Rabbal aalamiina sirritti baruuf jalqaba irratti bu’uurri akka nu barbaachisu yeroo darbe ilaalle turre. Bu’uuraalee kanninitti seenuun dura mee hiika maqaalee fi sifaata haa ilaallu. Namni hiika jechaa yoo beeke, ergaa jecha sanii sirritti hubata.

Dabalata Dubbisuuf

Qajeelfamoota Bu’uuraa Asmaa’a wa Sifaata-Seensa

Asmaa’a-maqaalee, wa-fi, sifaata-amaloota
Bismillah
Rabbii Guddaa waan hundaa irratti Danda’a ta’e gargaarsifachuun beekumsa beekumsa caalu ibsuuf kunoo imalatti seenne. Laa hawla walaa quwwata illa billah. “Dhugumatti kabajni fi gatiin beekumsaa wanta beekkamu irratti hundaa’a. Shakkii hin qabu, hunda caalaa beekkamaa fi guddaa Kan ta’ee Rabbii Isa malee haqaan gabbaramaan hin jirre, Kan samii fi dachii dhaabe, Mootii Haqaa ifa ta’eedha. Amaloota guutuu hundaan kan ibsamu, hanqinnaa hunda irraa kan qulqullefamee fi guutummaa Isaa keessatti fakkaata qabachuu irraa kan fagaatedha.

Dabalata Dubbisuuf

Faaydaalee Tawhiida-Kutaa 4

8ffaa- Tawhiidni karaa Rabbii Guddaa garmalee itti ol-guddisan (kabajanii) fi jaallatanii dha
Tawhiinni jaalalaan, sodaan, kajeellaa fi hojiiwwan ibaada birootiin Rabbiin Tokkichoomsu waan ta’eef, namni tawhiida qabu qalbii isaa keessatti Rabbiin caalaa wanti guddaan garmalee jaallatamaa, kabajamaa fi sodaatamaa ta’e hin jiru. Namni tawhiida qabu, sifaata (amaloota) Rabbiif maluun Isa ibsa (wassafa), wanta Isaaf hin malle irraas Isa qulqulleessa. Shirkiin guutumatti faallaa kanaa waan ta’eef, namni shirkii hojjatu kabajni inni Rabbii isa uumeef qabu baay’ee xiqqaadha. Dhugumatti wanta hunda caalaa jaallatamu, kabajamuu fi sodataamu kan qabu Rabbii Tokkicha. Sababni isaas, kan fayyadu fi miidhu, olkaasu fi gadi buusu, kennuu fi dhoowwatu, nama qananiisu fi kunuunsu Rabbiidha. Akkasumas, amaloota guutuu hanqinna wayitu hin qabneen kan ibsamu Rabbii Tokkicha.

Dabalata Dubbisuuf

Faaydaalee Tawhiida-Kutaa 3

6ffaa- Fitnaa shahwaata fi shubahaata irraa nagaha bahu
Namni jireenya keessatti qormaata gurguddaa lamatu isa qunnama. 1ffaa- shahwaata (fedhii lubbuu)-kana jechuun fedhiin lubbuu wanta badaa isa dharraasisuudha. Hanga fedhe wanta nama balleessu fi balaa guddaa fidu haa ta’u, lubbuun isaa yoo feete wanta san guuttachuuf ni carraaqa. Ergasi, adabbii hojii isaa irraa dhalatu ni dhandhama. Fakkeenyaaf, dhiirri dubartii takka yoo jaallate fi karaa halaalatiin yoo walitti hin dhufin, yoo namni kuni Rabbiin hin sodaatin, ishii waliin waan badaa hojjachuu danda’a. ergasii isaan lamaanu adabbii hangana hin jedhamne dhandhamu. Tarii namni fedhii lubbuutiin waan machaa’eef yeroo sanitti adabbii fi miidhaan hojii badaa itti hin mul’atu. Walaleessaan akkana jedha:
Nama hawwituun maraatte nan jedhanii
Anis, jaalalli maraatuu caalaa isaaniin jedhenii
Namni jaalalaan qabamee hin dammaquu jireenya guutuu
Bar maraatan yeroma tokko tokko kan kufuu[1]

Dabalata Dubbisuuf

Faaydaalee Tawhiida-Kutaa 2

4ffaa- Ganda lamaanitti tasgabbii fi qajeelfama argachuu
Sababni guddaan namni jireenya keessatti tasgabbii dhabuuf, wantoonni wal faallessanii fi wal diigan qalbii isaa keessatti yommuu uumamaniidha. Uumamni qulqulluun namni irratti uumame tawhiida (Rabbiin tokkichoomsu)dha. Wanti tawhiida faallessu qalbii keessa yoo seene, namni tasgabbii dhaba. Faallaan tawhiida inni guddaan shirkiidha. Namni shirkii yommuu dalaguu (Rabbiin waliin waan biraa gabbaruu) keessa isaatti tasgabbii fi gadi dhaabbannaa hin qabu. Garuu yommuu shirkii qalbii isaa keessaa baasee Rabbiin qofa gabbaru, tasgabbii argata. Dhugaa kana Qur’aanni akkana jechuun ifa baasa:

Dabalata Dubbisi
1 30 31 32 33 34 64